Matkaa oli n.95 nM. Aamu oli lämmin ja kostea. Pisaroita alkoi tulla ja sitten jo kunnon sadetta. Välillä taas aurinko paisteli..Tyynessä meno oli koneajoa. hernevellit saatiin lämmitettyä ja lätyt paistettua matkalla.
Vuoroin lepäiltiin.
Tuuli alkoi yltyä ja vastaiseksi.
Taimmaiseen satamaan tähdättiin. Kello oli jpo 21. Tosi kaölsa oli satamaalue. Sääkin tietenkin vaikutti tunnelmaan. Satoi ja tuuli ja tuulimyllyt piti omaa ääntään. Satamamaksu oli pesuineen sähköineen 18 euroa. Suiohkutilat oli ihan siistit mutta ahtaat. Satama niin kalsa etten viitsinyt edes filmiä tuhlata..
Seuraavana päivänä saatiindieseliä vasta klo 9 jälkeen..lauantai kun oli. Kantamalla pitkän matkaa kanistereilla se tapahtu. Ihme juttu ettei niin isossa satamassa ollut automaattia..Klo 13 lähdettiin jahkailun ja vuorovesien mietiskelyiden jälkeen kohti Hollantia Den Helderiin.
keskiviikko 13. heinäkuuta 2011
KIELIN KANAVAAN 6/7
Aurinko paisteli lämpimästi kun ajelimme Holtenaun satamaan josta kanava alkaa. Matkaa oli vain pari merimailia.
Sataman suulla saimme pyöriä jonkin aikaa odottelemassa kumpaan slussiin mennään. Odottelemaan tuli myös pariskunta joka tavattiin Heiligenhavenissa. Sanoivat seuraavansa meitä kun ovat ummikkoja. Samoin sanoimme me. Vieressä pörräsi saksalainen pariskunta. sanoin . Sanoin, että me seurataan heitäja tulkaa te sitten meidän perään. Pian valkea valo syttyi oikealle slussille ja niin meitä vietiin sakemannien perässä. Väliin tuli vielä saksalainen SAR vene miehistöineen. Heistä yksi mies tuli juttelemaan heti kiinnittymisvaiheessa. neuvoi laittamaan köydet ponttooniin. Me kun tälläilimme aluksi köysiä seinään. Vesi laski noin 30 cm slussissa. Maksu kanavaan oli 18 euroa. Maksu maksetaan vain tässä päässä.
Siinä sitten ajeltiin kanavaa pitkin Rendsburgiin joka oli noin kolmanneksen päässä matkasta. Matkalla näkyi kanavan laidoilla lenkkeilijöitä pyöräilijöitä, koirantaluttajia ja välillä lehmiä laitumella. Lämmin oli ilma ja ihan shortsikeli.
Rendsburgissa tankattiinn dieseliä heti aluksi ja sitten asetuttiin laituriin paalupaikalle.
Kaupassa käytiin illalla pariin otyteeseen lisäämässä tuoreruokaa. Nähtävyyksiä ei ehditty katselemaan.
Kirkko näkyi heti laiturista mutta jäi tarkastelematta. Pyykkiä pesin koneellisen. Kuivauskona ei saanut ihan kuivaksi pyöritettyä.
Joutsenojan Markku tuli koneella Riikan kautta kaveriksi pohjanmeren osuudelle klo 22 maissa.
Sataman seutuvilla oli soutukilpailut käynnissä. Tahtihuutoja ja kumahtaluita kuului vauhdittamiseksi.
Pesutilat on olleet siistit, mutta täällä suihkuvesi oli kylmää. Ei tuntunu ihan kivalta. Uni kuitekin maistui.
Aamulla lähdettiin jatkamaan kanavaa kohti Brunsbuttelia eli kanavan loppupäätä. Ihan älytön sumu iski heti alkumatkasta ja sitä kesti klo 8.30 asti. Näkyvyyttä oli ihan minimaalisesti. Tutkasta seurattiin onko tulossa takaa tai edestä jotakin. Ihan lähellä vasta silmä teki havainnon. Sitten sumu hävisi yhtä nopeasti ja aurinko alkoi paistella.
Kanavan lopussa taas jouduttiin odottelemaan ja pyörimään tunnin verran ennenkuin päästiin kanavasta
slussiin. Tässä päässä vesi laski metrin verran.Hyvin käytti sulkuun meno ja poistuminen.
Matka Brunsbuttelista Cuxhaveniin oli n. 17 nM. Vastavirtaan matka joutui koneella. Satamassa heti tankattiin dieseliä valmiiksi ja sitten etsittiin vapaa paikka laiturista. havenmaisteri peri 17 euroa sähköineen
vuorokaudelta. Ilta oli jo aika pitkällä. Syötiin ja rupateltiin.. Käväisin vielä iltakävelyllä kaupungilla.
Rannan erotti kaupungista korkea ruohopenger. Sen päällä oli n.2 m leveä kävelytie. Pimiää oli, mutta mukavaa oli kävellä lämpimässä illassa. Kadut oli siistejä ja talot aika isoja ja komeita.
Sataman suulla saimme pyöriä jonkin aikaa odottelemassa kumpaan slussiin mennään. Odottelemaan tuli myös pariskunta joka tavattiin Heiligenhavenissa. Sanoivat seuraavansa meitä kun ovat ummikkoja. Samoin sanoimme me. Vieressä pörräsi saksalainen pariskunta. sanoin . Sanoin, että me seurataan heitäja tulkaa te sitten meidän perään. Pian valkea valo syttyi oikealle slussille ja niin meitä vietiin sakemannien perässä. Väliin tuli vielä saksalainen SAR vene miehistöineen. Heistä yksi mies tuli juttelemaan heti kiinnittymisvaiheessa. neuvoi laittamaan köydet ponttooniin. Me kun tälläilimme aluksi köysiä seinään. Vesi laski noin 30 cm slussissa. Maksu kanavaan oli 18 euroa. Maksu maksetaan vain tässä päässä.
Siinä sitten ajeltiin kanavaa pitkin Rendsburgiin joka oli noin kolmanneksen päässä matkasta. Matkalla näkyi kanavan laidoilla lenkkeilijöitä pyöräilijöitä, koirantaluttajia ja välillä lehmiä laitumella. Lämmin oli ilma ja ihan shortsikeli.
Rendsburgissa tankattiinn dieseliä heti aluksi ja sitten asetuttiin laituriin paalupaikalle.
Kaupassa käytiin illalla pariin otyteeseen lisäämässä tuoreruokaa. Nähtävyyksiä ei ehditty katselemaan.
Kirkko näkyi heti laiturista mutta jäi tarkastelematta. Pyykkiä pesin koneellisen. Kuivauskona ei saanut ihan kuivaksi pyöritettyä.
Joutsenojan Markku tuli koneella Riikan kautta kaveriksi pohjanmeren osuudelle klo 22 maissa.
Sataman seutuvilla oli soutukilpailut käynnissä. Tahtihuutoja ja kumahtaluita kuului vauhdittamiseksi.
Pesutilat on olleet siistit, mutta täällä suihkuvesi oli kylmää. Ei tuntunu ihan kivalta. Uni kuitekin maistui.
Aamulla lähdettiin jatkamaan kanavaa kohti Brunsbuttelia eli kanavan loppupäätä. Ihan älytön sumu iski heti alkumatkasta ja sitä kesti klo 8.30 asti. Näkyvyyttä oli ihan minimaalisesti. Tutkasta seurattiin onko tulossa takaa tai edestä jotakin. Ihan lähellä vasta silmä teki havainnon. Sitten sumu hävisi yhtä nopeasti ja aurinko alkoi paistella.
Kanavan lopussa taas jouduttiin odottelemaan ja pyörimään tunnin verran ennenkuin päästiin kanavasta
slussiin. Tässä päässä vesi laski metrin verran.Hyvin käytti sulkuun meno ja poistuminen.
Matka Brunsbuttelista Cuxhaveniin oli n. 17 nM. Vastavirtaan matka joutui koneella. Satamassa heti tankattiin dieseliä valmiiksi ja sitten etsittiin vapaa paikka laiturista. havenmaisteri peri 17 euroa sähköineen
vuorokaudelta. Ilta oli jo aika pitkällä. Syötiin ja rupateltiin.. Käväisin vielä iltakävelyllä kaupungilla.
Rannan erotti kaupungista korkea ruohopenger. Sen päällä oli n.2 m leveä kävelytie. Pimiää oli, mutta mukavaa oli kävellä lämpimässä illassa. Kadut oli siistejä ja talot aika isoja ja komeita.
tiistai 5. heinäkuuta 2011
Saksan Kiel maanantai 4/7-11
Heiligenhafenin sää ei meitä suosinut, vaan satoi ja tuuli suoraan vastaan. Ei haluttu jäädä odottamaan suotuisaa tuulta, vaan annettiin volvon vinkua kohti Kieliä. Matkakesti 7 t ja oli märkä. Loppumatkasta tuuli hellitti hieman ja saatoimme jopa syödä eväitä kahvitella ajon aikana. Matkalla näimme kolme suurta vanhaa purjealusta matkalla pohjoiseen. Yhdessä niistä oli Ruotsin lippu. Purjeveneitä tuli vastaamme lukematon määrä. Meidän suuntaan menijöitä ei ollut montaa koko matkalla.
Kielissä ajoimme kaupunkiin saakka. Saimme paikan vanhasta olympiasatamasta Dysternbrookista.
Satamakonttori oli kiinni kun kun saavuimme, joten palveluihin ei päästy. Satamassa jälkeemme tuli saksalainen vanhahko herrasmies pienellä purrella. Hän tiedusteli meiltä josko hän voisi meitä jotenkin auttaa. Tilanteen kuultuaan hän antoi oman muovisen ovikortin jolla pääsi suihkuun ja wc:hen. Sanoi että aamulla kun saatte oman kortin satamakonttorista voitte pudottaa hänen korttinsa ruffin oven raosta hänen veneeseensä. Hän asui lähistöllä ja piti venettään satamassa .Hyvää ja luottavaista vieraanvaraisuutta Suomalaisille.
Satamassa tavattiin suomalaisperhe joka oli tuomassa Amsderdamista ostamaansa venettä Saimaalle.
Seuraavana päivänä pyöräiltiin kaupungin keskustaan. Vierailtiin valtaisassa ostoskeskuksessa. Tavaraa niin paljon ja monenlaista ettei tullut ostettua mitään. Kellon hihnan sain korjautettua tavaratalon kelloliikkeessä.
VÄHÄN LISÄYSTÄ
Hotelli rannassa on tosiaa komea ulkoapäin. Sisälle ei ole vielä ehditty. Eilen illalla käväisimme viereisessä pursikerhon ravintolassa. Rakennus on samaa tasoa hotellin kanssa. Tarjoilijoiden asut oli tyylillään asialliset. Hintakin oli samaa luokkaa. Ei me pitkän kaavan mukaan istuttukaan.
Tiistaina sitten pyöräiltiin rantaa "Kai strassea" keskustaan. Matka keskustaan kesti 15 min ajella. Suuria risteilijöitä ajoi lahdella satamaa kohti. Rantakatu on pyöräilijöitä ja kävelijöitä varten. Paljon näkee varsinkin illasta hölkkääjiä ja rullaluistelijoita. Lahdella on jos minkälaista menijää: melojista suuriin risteilijöihin.
Väkeä keskustassa oli kovasti liikkeellä vaikka sää olikin kosteaa , mutta lämmintä. Katukuvassa oli tiheään kaikentaista pikkuliikettä missä myytiin pikkusyötäviä joka lähtöön. Komea oli tosiaan suuri kauppakeskus ..olikohan joku Karstadt tai sinnepäin. Me vain kuljettiin ympäriinsä huuli pyöreänä. Viimein löyty kellonkorjaus paikka. Sähäkästi kävi korjaus eikä ollu kallista. Kerran olen käynyt Berliinissä Kadeve kauppakeskuksessa. Tämä oli ehkä vähän uudempaa mallia.
Kippari tais mainita jotain ripittäytymisestä Nikolauksen kirkossa. Ei kyllä kurkannutkaan sisään. Paljon on tähän ikään kirkkoja nähty, mutta käväisin kyllä nytkin sisätiloissa. Harras tunnelma .....niinkuin aina.
Illansuussa muuten tuuli kääntyi ja aurinko alkoi paistaa.Piti vielä käväistä pyöräilemässä rantakatua molempiin suuntiin satamapaikasta. Toiseen suuntaan tietä oli mahtavia ökyrakennuksia tien rannanpuolella. Ei meitä turhaan neuvottu tähän satamaan !!
Illalla aletaan valmistella huomenaamuista siirtymistä Kielin kanavan suulle. Aika erikoista on , ettei polttoainetta saa tästä lähistöltä eikä kanavan suulta kahden merimailin päästä vaan kauempaa lahdelta tai sitten Rensburgista kanavan varrelta ( 20 nM). No, meillä pitäis tankissa olla tarpeeks soppaa mittarin mukaan. .
Kielissä ajoimme kaupunkiin saakka. Saimme paikan vanhasta olympiasatamasta Dysternbrookista.
Satamakonttori oli kiinni kun kun saavuimme, joten palveluihin ei päästy. Satamassa jälkeemme tuli saksalainen vanhahko herrasmies pienellä purrella. Hän tiedusteli meiltä josko hän voisi meitä jotenkin auttaa. Tilanteen kuultuaan hän antoi oman muovisen ovikortin jolla pääsi suihkuun ja wc:hen. Sanoi että aamulla kun saatte oman kortin satamakonttorista voitte pudottaa hänen korttinsa ruffin oven raosta hänen veneeseensä. Hän asui lähistöllä ja piti venettään satamassa .Hyvää ja luottavaista vieraanvaraisuutta Suomalaisille.
Satamassa tavattiin suomalaisperhe joka oli tuomassa Amsderdamista ostamaansa venettä Saimaalle.
Pienin vastaantulleista vanhoista purjelaivoista
Keskustan suihkulähde
Kippari menossa ripittäytymään
Keskustan aukio
Raatihuoneen toriSeuraavana päivänä pyöräiltiin kaupungin keskustaan. Vierailtiin valtaisassa ostoskeskuksessa. Tavaraa niin paljon ja monenlaista ettei tullut ostettua mitään. Kellon hihnan sain korjautettua tavaratalon kelloliikkeessä.
Kielin sisääntuloväylältäVÄHÄN LISÄYSTÄ
Hotelli rannassa on tosiaa komea ulkoapäin. Sisälle ei ole vielä ehditty. Eilen illalla käväisimme viereisessä pursikerhon ravintolassa. Rakennus on samaa tasoa hotellin kanssa. Tarjoilijoiden asut oli tyylillään asialliset. Hintakin oli samaa luokkaa. Ei me pitkän kaavan mukaan istuttukaan.
Tiistaina sitten pyöräiltiin rantaa "Kai strassea" keskustaan. Matka keskustaan kesti 15 min ajella. Suuria risteilijöitä ajoi lahdella satamaa kohti. Rantakatu on pyöräilijöitä ja kävelijöitä varten. Paljon näkee varsinkin illasta hölkkääjiä ja rullaluistelijoita. Lahdella on jos minkälaista menijää: melojista suuriin risteilijöihin.
Väkeä keskustassa oli kovasti liikkeellä vaikka sää olikin kosteaa , mutta lämmintä. Katukuvassa oli tiheään kaikentaista pikkuliikettä missä myytiin pikkusyötäviä joka lähtöön. Komea oli tosiaan suuri kauppakeskus ..olikohan joku Karstadt tai sinnepäin. Me vain kuljettiin ympäriinsä huuli pyöreänä. Viimein löyty kellonkorjaus paikka. Sähäkästi kävi korjaus eikä ollu kallista. Kerran olen käynyt Berliinissä Kadeve kauppakeskuksessa. Tämä oli ehkä vähän uudempaa mallia.
Kippari tais mainita jotain ripittäytymisestä Nikolauksen kirkossa. Ei kyllä kurkannutkaan sisään. Paljon on tähän ikään kirkkoja nähty, mutta käväisin kyllä nytkin sisätiloissa. Harras tunnelma .....niinkuin aina.
Illansuussa muuten tuuli kääntyi ja aurinko alkoi paistaa.Piti vielä käväistä pyöräilemässä rantakatua molempiin suuntiin satamapaikasta. Toiseen suuntaan tietä oli mahtavia ökyrakennuksia tien rannanpuolella. Ei meitä turhaan neuvottu tähän satamaan !!
Illalla aletaan valmistella huomenaamuista siirtymistä Kielin kanavan suulle. Aika erikoista on , ettei polttoainetta saa tästä lähistöltä eikä kanavan suulta kahden merimailin päästä vaan kauempaa lahdelta tai sitten Rensburgista kanavan varrelta ( 20 nM). No, meillä pitäis tankissa olla tarpeeks soppaa mittarin mukaan. .
Saksan Heiligenhafeniin
Kolmen Gedserissä vietetyn päivän jälkeen päätimme viimein lähteä Saksan Heiligenhafeniin. Tuulta oli niin paljon että sain puhua sievästi deck BOSSILLE jotta sain hänet irroittamaan köydet. 3/7-11 klo 08.30.
Yöllä tuli rytinällä Saksalainen 40 jalkainen purjevene kylkikiinnitykseen kyljellemme. Liikkellä oli nuori pariskunta mutta kelistä huolimatta he saivat kiinnityksen onnistumaan kahdestaan. Aamulla he siirtyivät sivuun jotta pääsimme lähtemään. Matka Saksaan kesti noin 6 t. Luovikulma ei ollut liikaa Bavarialle. Parhaimmillaan mentiin yli 8 solmun nopeudella styrborin halssilla aina Fehmarin sillan ali kulkevan väylän alkuun ,jossa tuuli kääntyi vastaiseksi 12-13 m/s ja volvo sai vonkua.
Tuuli luovilla oli 9-10 m/s mutta aallokko oli aika korkeaa ja meno märkää. Sumua oli osalla matkaa niin että tutkan avulla seilattiin. Laivoja ja veneitä oli liikkeellä ja niitä väisteltiin. Välillä annettiin yhtä pitkää ja kahta lyhyttä töräystä sumutorvilla.
Gedseristä lähdettäessä unohdimme kiireessä vaihtaa saksan vieraslipun oikeaan saalinkiin Tanskan lipun tilalle. Siinä oli kansipäälliköllä taiteilua että pitää "langat"käsissään. Onnistui hyvin.
Heiligenhafenin satama on suurin missä olen käynyt. Yli 1000 vieraspaikkaa "sanovat" täytynee uskoa kun näkee.
VÄHÄN ENEMPI HEILIGENHAFENISTA
Paalupaikan viereltä löytyi meille sopiva paikka. Paaluväli oli meille liian kapea. Samassa laiturissa oli pariskunta Lahdesta nautikatillaan. Tulivat vastaanottamaan avuksi maanmiestä ja-naista. Lähellä oli myös saksalainen vanhempi mies veneellään. Sanoi just ja just ymmärrettävällä äänellä, että " tervetuloa Saksaan !"
Sanoi sen olevan ainoa asia minkä osaa suomenkieltä. Kertoi saksaksi ostaneensa veneensä Turusta
vuonna 1976. Ymmärsin.....Kyllä sitä näyttää lyhyellä saksallakin osaavan vielä vuosikymmenienkin jälkeen jotain.
Satamanseutu oli mukavan näköistä. Pieniä kahviloita, ruokapaikkoja ja myymälöitä oli tiheässä. Voi vain kuvitella miten mukava täällä olis kuljeskella aurinkoisella säällä. Iltapalaksi söimme pikkupizzat rannassa ja
hyvältä maistui oluen kanssa.
Aamulla kävimme ostoksilla rannan venetarvikeliikkeessä. Olihan siinä valikoimaa ja kaikenlaista merellistä matkamuistotavaraa lisäksi. Kuvat saavat nyt kertoa loput tästä kaupungista.
Lähtötunnelmissa tuli viereisen veneen pariskunta paikalle. Olivat Holtenausta kotoisin. Puhuivat hyvää englantia. Neuvoivat meille Kielistä Dysternbrookin sataman. Koordinaatit katsoimme satamaoppaasta.
Tunnistaisimme sataman rannassa olevasta valkoisesta isosta hotellista. Keisari Wilhelmillä oli tekemistä asiassa. Sataman seutu on kuulemma kaunista.
Yöllä tuli rytinällä Saksalainen 40 jalkainen purjevene kylkikiinnitykseen kyljellemme. Liikkellä oli nuori pariskunta mutta kelistä huolimatta he saivat kiinnityksen onnistumaan kahdestaan. Aamulla he siirtyivät sivuun jotta pääsimme lähtemään. Matka Saksaan kesti noin 6 t. Luovikulma ei ollut liikaa Bavarialle. Parhaimmillaan mentiin yli 8 solmun nopeudella styrborin halssilla aina Fehmarin sillan ali kulkevan väylän alkuun ,jossa tuuli kääntyi vastaiseksi 12-13 m/s ja volvo sai vonkua.
Tuuli luovilla oli 9-10 m/s mutta aallokko oli aika korkeaa ja meno märkää. Sumua oli osalla matkaa niin että tutkan avulla seilattiin. Laivoja ja veneitä oli liikkeellä ja niitä väisteltiin. Välillä annettiin yhtä pitkää ja kahta lyhyttä töräystä sumutorvilla.
Gedseristä lähdettäessä unohdimme kiireessä vaihtaa saksan vieraslipun oikeaan saalinkiin Tanskan lipun tilalle. Siinä oli kansipäälliköllä taiteilua että pitää "langat"käsissään. Onnistui hyvin.
Iris taiteilee Saksan lipun noston kanssa
Luovilla mennään yli 8 kn
Fehmarin silta
Heiligenhafenin valtaisaa satamaaHeiligenhafenin satama on suurin missä olen käynyt. Yli 1000 vieraspaikkaa "sanovat" täytynee uskoa kun näkee.
Veneilyssä ei kaikki suurta pienelläkin pärjää. VÄHÄN ENEMPI HEILIGENHAFENISTA
Paalupaikan viereltä löytyi meille sopiva paikka. Paaluväli oli meille liian kapea. Samassa laiturissa oli pariskunta Lahdesta nautikatillaan. Tulivat vastaanottamaan avuksi maanmiestä ja-naista. Lähellä oli myös saksalainen vanhempi mies veneellään. Sanoi just ja just ymmärrettävällä äänellä, että " tervetuloa Saksaan !"
Sanoi sen olevan ainoa asia minkä osaa suomenkieltä. Kertoi saksaksi ostaneensa veneensä Turusta
vuonna 1976. Ymmärsin.....Kyllä sitä näyttää lyhyellä saksallakin osaavan vielä vuosikymmenienkin jälkeen jotain.
Satamanseutu oli mukavan näköistä. Pieniä kahviloita, ruokapaikkoja ja myymälöitä oli tiheässä. Voi vain kuvitella miten mukava täällä olis kuljeskella aurinkoisella säällä. Iltapalaksi söimme pikkupizzat rannassa ja
hyvältä maistui oluen kanssa.
Aamulla kävimme ostoksilla rannan venetarvikeliikkeessä. Olihan siinä valikoimaa ja kaikenlaista merellistä matkamuistotavaraa lisäksi. Kuvat saavat nyt kertoa loput tästä kaupungista.
Lähtötunnelmissa tuli viereisen veneen pariskunta paikalle. Olivat Holtenausta kotoisin. Puhuivat hyvää englantia. Neuvoivat meille Kielistä Dysternbrookin sataman. Koordinaatit katsoimme satamaoppaasta.
Tunnistaisimme sataman rannassa olevasta valkoisesta isosta hotellista. Keisari Wilhelmillä oli tekemistä asiassa. Sataman seutu on kuulemma kaunista.
lauantai 2. heinäkuuta 2011
GEDSER
Gedserin kirkko
Gedserin kotiseutumuseo/turisti-info
Gedserin tanhujen pelimannitSatamassa. pistettiin kylkikiinnitykeen keula tuuleen. Eipæ tehny mieli tæhdætæ kovassa sivutuulessa paalujen væliin. Havenmaister oli laiturissa ja komensi, ettæ veneet saa olla vain metrin pææssæ toisistaan. Meidæn takana oli just myæs Klintholmista tullut saksalainen pariskunta. Køysien kanssa siinæ sitten taiteiltiin porukalla veneet turvallisesti paikoilleen. Muutamia veneitæ tuli meidæn jælkeenkin. Paalupaikoilla oli rytinæækin. Yks suomalainen vene tuli perjantaina mallikkaasti paalujen væliin vauhdilla onnistuen. Vastassa oli laiturissa 5-6 miestæ. Saivat pysæytettyæ. Ei ole vielæ tavattu maanmiehiæ.
Tanhut sisäpihalla museolla
Gedserin satamassa kova rytinäSatamassa oli maksu-automaatti. Hyvin saatiin maksy onnistumaa. perivæt 180 Dkr./vrk pesujuttuineen sæhkøineen.
Tæællæ ollaankin sitten jumissa varmaan sunnuntaihin. Sitten vasta on luvassa siedettævææ sæætæ..
Tuulee vinkjumalla...pelottaa, ettæ mullaki læhtee tukka.
Satama-alueella on tæællæki møkkikylæ. Tosin møkit jo vanhoja korkeakattoisia tønøjæ. Keskellæ aluetta on jænnæn nækøinen læpinækyvæ kupla remontissa. Sisællæ nækyi olevan vesiliukumæki ilman vettæ.
Møkkejæ on myytævænæ- till salg.
Kylænraittia on ajettu pyørillæ. Tuppukylæ on. Ei edes ythtææn pankkia. Taloja on myynnissæ. Katukuva ja talot weivæt ole niin viimisen pæælle kuin ruotsissa.
Mukava yllætys oli paikallinen turistikonttori.Sen yhteydessæ oli paikan historiasta kertova museo: vanhoja esineitæ ja valokuvia. Paikkaa pitævæ pariskunta jærjestææ perjantaisin kansantanssi iltoja talon katetulla sisæpihalla. Olipa nætisti sisustettu ja koristeltu. Lapsille oli oma leikkinúrkkaus. Legoja oli kovasti-.tanskassa kun ollaan. Voi Lenni mikæ leikkipaikka !
Meitæ oli sitten tanhuja harjottelemassa tunnin verran kolme englantilaista, pari ruotsalaista ja me ja muutama paikallinen asukas. Kahviteltiin sitten ja jutusteltiin englannilla. Tanskalainen kyllæ ymmærtææ ruotsia, mutta tenskasta ei kyllæ saa tolokkua.
Kylæssæ on nettibaari ja siellæ næitæ juttuja pikai´sesti naputan. Onhan mukava lukea noita æææ kirjaimia.!? Kuvia laitetaan tulemaan kunhan joskus pææstææn kæyttæmææn omaa konetta.
Syøtiin tæssæ justiinsa hampurilaisateria talon tapaan. Næyttææ olevan suosittu paikka , sellainen kansan ravintola.
Huomenissa toivottavasti eli sunnuntaina 3. pæivæ heinækuuta pææstææn jatkamaan reissua Saksaan.
Heiligenhafeniin.
Onnea tænææn Marialle nimipæivæn johdosta.!
YSTADISTA, Ruotsi-TANSKAAN,Sjællanti,Møn saaren KLINTHOLM 29/6
Tanskanmaan rantamaisemaa
Mön rannikkoa
Klintholmin satamassaMatkaa oli n,55 nM (merimailia)/ 10 tuntia. Læhdettiin aamusta klo, 5.45.
Ruotsin Utklippanilla remontti käynnissä
Klintholmin kesäasutusta satamassaSææ oli aurinoinen, pieni tuulenvire kævi. Koneella ajettiin ensimmæiset 2 tuntia. Loput 8 tuntia saatiin purjehtia ihanasti lilluen. Tuulta oli 4-6,5 m/s, takasivulta lanteelta. Aurinkoa otettiin.
Korkeita Møn rantoja alkoi nækyæ jo 40 nM.n pææssæ. Nækyvyys oli tosi hyvæ.
Klintholmissa oltiin klo 16.20. Satama oli helpostyi læhestyttævæ.Veneet olivat paalu-ja kylkikiinnityksessæ.
Me asetuttiin kyljelleen ruotsalaisen suuren katamaraanin taakse.Iso oli satama ja paikat miltei tæynnæ.
Hellesææ jatkui. Satamassa oli useita lomakylæ rivitaloja, luhtitaloja. Alaosat oli punaista tiiltæ ja ylækerrat tummaks maalattua puuta. Terasseja molemmissa kerroksissa. Alue oli tosi nættiæ. Lomalaiset lekottelivat terasseilla.
Satamamaksu oli 25 euroa/ vrk ja siihen sisælty pesujutut ja sæhkø.
Kylæraitilla oli pari ravintolaa, SPAR-kauppa ja omakotitaloja..Vieressæ oli myøs lautta-satama.
Iltakahvit juotiin sitloorassa nautiskellen. Meri-ilma se sitten nukuttaa. Kippari kuorsas heti kun pææsi pitkælleen. Minæ vielæ herkutteli mansikoilla ja lueskelin.
Aamulla jatkettiin eteenpæin.
KLINTHOLMISTA --FALSTERIN GEDSERIIN 30/6 torstaina
Køydet irrotettin klo 7.05 kosteassa sumuisessa aurinkosææssæ..Matkaa oli vain 30 nM. Sumu lisææntyi
ja tunnin kuluttua alkoi tuulla reilusti 8 m/s ja puuskissa tyønteli 14 m/s. Hyvælæ suunnalta kumminkin sivulta.
Satamaan sisææntulo oli kyllæ puuskissa haastava.Væylæ oli kapea ruopattu rænni.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
28-29/6 YSTADISSA
Venetarvikeliike jonka omistajalla Vaasasta rouva.
S.t Marian kirkkoYstadissa oli kovin læmmintæ. Aika samanlaista kuin Simrishamnissakin pæællisin.
Ystadin torialuetta
Torialuetta Ystadissa
Pyøræilimme hetimiten katselemaan kaupunkia. Sataman laidassa oli mielenkiintoinen venekauppa.
Myytævænæ oli sekæ uutta, ettæ vanhaa tavaraa. Myyjæ oli Vaasasta poikkinaitu nainen. Piti kauppaa miehensæ kanssa.
Keskustassa oli St. Marian komea punatiili kirkko. Sen vierellæ myøs muuta vanhaa rakennelmaa. Brahesuvun 1500-luvulta oleva talo ja samalta ajalta oleva latinakoulu. Sanovat ettæ koulu on vanhin olemassa oleva skandinaviassa. Harmaaveljesten luostari on toiminut jo 1900-luvun alkupuolelta kaupunginmuseona. Oli siellæ myøs Birgitta-kappeli mikæ koskaan ei ole toiminut kappelina vaan jopa pubina 1860-luvulla. Sataman tuntumassa oli tæællækin vanhaa kaunista asutusta. Nættejæ sisæpihoja ja ruusuja talojen seinustoilla. Ja talot niin kauniita. Tæhæn kippari muistaa lisætæ, ettæ kallista remontoida ja epækæytænnøllisiæ.
Rannassa oli uimaranta ja tietenkin ravintola. Rannasta ulos kulki pitkæ kævelysilta jonka pææssæ oli istumapaikat meren ihailuun. Aikaisemman rakennelman oli meri huuhtonut mennessææn kovassa myrskyssæ. Tæmæ uusi oli rakennettu kaupunkilaisten lahjoitusella. Jokaisessa lankussa oli jonkun perheen tai yksityisen henkiløn tai yhteisøn nimi. Kipparikin filmattiin siellæ.
Illalla kæytiin vielæ pyøræilemæssæ væhæn kauempanakin. Hiljaista oli liikenne. Modernimpaa rakennelmaa oli laitamilla.
Yks tærkeæ asia meinas unohtua. Nimittæin komisario Wallenderin jutut on filmattu tæællæ ja tapahtumat ovat tææltæ.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)