Le Havre

Le Havre on 200 tuhannen asukkaan kaupunki vailla vanhaa kaupunkia. Kaupunki pantiin maan tasalle toisessa mailman sodassa.  Kadetraali, museo ja oikeustalo on voitu korjata ja ovat käytössä. Kaikki muu on rakennettu sodan jälkeen. satama on iso ja vilkas.

Äitienpäivä kahvilla. Yht. 11,70e  yhdellä leivoksella. Ei halpa kaupunki. Sama Las Palmasissa 3e

Sodan muistomerkki. n.6000 nimeä sivileitä ja sotilaita jotka kuolivat sodan aikana kaupungissa.

TAKAISIN RANSKAAN, Cherbourgiin 11/5

Guernseyn St. Peter Portista lähdettiin tankkauksen jälkeen klo 8.40 kohti Ranskan mannerta. Guernseyn läheiset pienemmät saaret ovat Herm ja Sark. Etelässä on Jersey ja pohjoisessa Alderney.
Purjein päästiin koko matka. Tuuli oli myötälaitainen ja virta myötäinen koko matkan. Hyvin meni meillä ajoitus. Ranskan niemen lähellä onkin vähän pahempi paikka virran puolesta. Nimeltään Race of Alderney. Tunteroinen meni melko möykkyytyksessä. Kovin keli koko reissulla. Istuinkaukaloon ei kuitenkaan saatu yhtään vettä. Tuuli oli pohjoisesta ja virta sitä vastaan ( hornankattila ). Kippari sai nautiskella ruorissa. Ennen hyppyrimäkeä  meillä oli kova meno. Mittari näytti parhaimmillaan  tai pahimmillaan 16,7 kn. Keli rauhoittui onneks ja jatkui mukavan leppoisana menona myötävirtaa ihan Cherbourgiin asti.

Satamassa oltiin paikalliseen aikaan jo klo 15.45. ( Guernseyssä eletään  tuntia jäljessä) . Matkaahan oli 45 mailia.

Tuttu oli tämä satama ennestään. Kiinnityttiin tankkauslaituriin hetkeks ja minä kansihenkilö kävin konttorista kysymässä mihin laituriin voimme kiinnittyä. Paikan P-laiturista saimme itse valita.
Sea Iris löytyi sataman rekisteristä, joten kirjautuminen oli sillä selvä. Ei ole sesonkiaika, mutta maksu oli silti 31 euroa/yö. Tarkoitus onkin olla täällä vain yön yli ja jatkaa aamusta matkaa. Viileä ja tuulinen on sää täälläkin. Vähän aurinko välistä kurkistaa.

Kovaa tultiin. Parhaassa surffissa näin 16,7 solmua. Meni käsiajoksi siinävaiheessa ,eikä kuvaa ole.  Tosin kovassa myötävirrassa ja tuulessa se oli mahdollista.

Ensimmäiseksi syötiin. Oli kyllä syöty hyvin matkallakin, mutta  siitä oli jo aikaa. Sitten käytiin venekaupassa tutkailemassa. Ostin sieltä uuden sadelakin, sellaisen kalastaja-Eemelin ...niinkuin muistoksi.  Sateenvarjoja on nimittäin siunaantunut tarpeeksi. Kahvilla käytiin kaupungilla ja hintaa oli 6 euroa ja 40 senttiä kahdesta ,tosin isosta sellaisesta kupista. Hyvää se kuitenkin oli ..cafe au lait. Apteekki löytyi sopivasti matkalla. Kalkkitabletit olivat päässeet loppumaan matkalla.

 Siellä se rannan tuntumassa oli Napoleon patsaana edelleenkin ja vierellään Suomen ja Ranskan liput. Kuvia ei jaksettu ottaa.  Viimeksi tuli muutamia napsittua. Aamusta jatketaan matkaa Le Havreen. Siellä emme olekaan vielä käyneet.  Matkaa kertyy n. 70 merimailia. On luvassa vähän lämpimämpiä ilmoja. Toivottavasti ennusteet pitävät paikkansa. On tätä etelän viileää ja sadetta jo saatu mielestämme tarpeeksi kokea...alkais jo riittää. Ikävä melkein tulee Las Palmasin lämpöön. Tutut sieltä just soittivat, että tuuletin pitää olla siellä jo päällä viilentämässä ilmaa veneessä.

Kanaalisaari, GUERNSEY

ENGLANNIN KANAALISAARILLE; GUERNSEYN saarelle 7/5

Matka tänne L. Aber Wracista oli noin 111 mailia. Matka alkoi klo 3.55. Taivalta taitettiin alkumatkasta reippaasti purjein hyvässä myötälaitaisessa ja myötävirrassa. Viimeinen kolmannes mentiin koneella tuulen tyynnyttyä. Loppumatkasta tehtiin sattumoisin hyvällä tuurilla kovassa myötävirrassa.  Parhaimmillaan virta oli 2,5 kn. Välillä tultiin ihan surffissa. Tuulta ei ollut kuin nimeksi.  Koko välille tuhraantui  16,5 tuntia.

GUERNSEYSSÄ Sant Peter Portin satamassa  oltiin sopivasti yläveden aikaan. Wiktorian altaaseen meidät ohjattiin ihan samantien odotuslaiturista. Satama-altaassa on kynnys. Sinne pääsee vain 2 tuntia ennen ja jälkeen yläveden.  Alaveden aikaan sataman suu on ihan kuivilla. Edellisenä yönä oli täydenkuun takia ylä- ja alaveden ero korkeimmillaan 9,1 metriä.  Kuvat kertovat vuoroveden vaikutuksen täällä. Satamakontrollin poika luotsasi meidät oikealle paikalle. Omin avuin täällä saa hoitaa köysien kiinnityksen. Espanjassa ja Portugalissa marineerot tulevat laiturille vastaan ja auttavat kiinnittymisessä ja toivottavat tervetulleeksi jopa kätellen. No, kyllähän homma meiltä kaksinkin hyvin sujuu !! Kansipäällikkö siirtyy fenderstepiltä laskeutuen laituriin spring köysi mukanaan. Kiinnittää sen laiturin  knaappiin sopivan löysälle. Kippari ajaa veneen hitaasti konetta käyttäen kiinni laituriin. Sen jälkeen kiinnitetään muut tarpeelliset köydet. Pahimmissa tuulissa on tarvittu jopa 8 köyttä.

 Valuuttana on oma puntansa, mutta samalla kurssilla kuin Englannin punta. Englanti on pääkieli, mutta ranskaa ja saarten omaa vanhaa kieltä myös puhutaan. Saarethan ovat joskus kuuluneet Ranskalle. Paljon on esimerkiksi katujen ja talojen ranskankielisiä nimiä.

 Täälläkään ei nettiyhteys toiminut. Näin on yleensä ollut suurimmissa ja kalleimmissa satamissa.  Pienemmissä satamissa maksuton Wifi toimii. Palvelut ovat niissä muuten samat kuin näissä suurissa paikoissa. Täälläkin sanottiin, että yhteys on just nyt epäkunnossa. Saa nähdä milloin tekstiä saadaan taipaleelle.  Kirjoitellaan nyt muistiin , pääsee helpommalla.

 Tuloiltana alkoi sataa kuin saavista. Veneellä vietettiin koko loppuilta.

Seuraava päivä oli mukavan aurinkoinen. Katseltiin nyt kaupunkia vähän tarkempaan kuin tulomatkalla. Hintataso on korkea  Ajoimme bussilla no 7A saaren ympäri. Se tosin maksoi vain 1 punta/henki ja kesti 1 ½ tuntia.

Komeaa on rannikko. Pitkin rantoja oli tähystystorneja ampuma-aukkoineen. Sattui  olemaan alaveden aika..Teräväsärmäinen kivikkoinen ranta ulottui pitkälle. Lomahotelleja oli lahtien rannoilla. Talot ovat matalia ja kauniita kivestä rapattuja. Aidat ovat samaa kiveä ja joskus korkeitakin. Asutusta oli suojattu pengerryksillä. Pihat ovat pieniä ja kauniita istutuksineen.

Keskiviikko 9. pvä toukokuuta oli kaupungissa vapautuksen juhlapäivä ja vapaapäivä. Juhlittiin  Saksan miehityksestä vapautumista toisen maailmansodan jälkeen. Miehitys tapahtui v. 1940 ja vapautuminen v. 1945. Pakkotyössä kuolleiden saarelaisten määrä oli huomattava. Kulkueita oli monenlaisia. Jumalanpalvelus näkyi suurella tv ruudulla satamassa. Pappi rukoili saksalaisten puolesta. Menneet ovat menneitä. Lapsia ja nuoria oli erityisesti huomioitu. Oli monenlaista karusellia ja nukketeatteria jms ulkona  Illalla oli pop ja rock konsertteja rannassa. Lopuksi pimeän tultua oli mahtava ilotulitus.  Ikävä vain, että illasta sateli jo aikalailla. Päivällä kuvasin muutaman pariskunnan 40-luvun asuissa. Miehet olivat armeijan upseerien puvuissa ja naiset sen aikaisissa asuissa hattuineen. Liputusta oli pitkin kaupunkia ja veneissä rannassa. Kävimme sataman edustalla olevalla puolustuslinnoituksella.  Sitä on rakennettu 1300- luvulta lähtien  Meidän siellä ollessa kaksi sotilasta ampui vanhanaikaisella mustaruuti tykillä kunnialaukauksen  äkseerauksineen.. Jutky oli valtava ja savu sen mukaan.  Kiertämään linnanpihalle emme menneet, koska laskimme, että sisäänpääsy olis ollut  n.13 euroa/henki. Kipparin eläke ei kuulemma siihen riitä. Hinta oli tosiaan kova aikaisempiin käymiimme museoihin verrattuna.

Torstai oli ostospäivä. Hankittiin mm. kunnolliset paukkuliivit. Ne täällä olivat suhteellisen edulliset. Tämäkin päivä oli sateinen. Illansuussa sitten siirryimme yläveden aikaan ( 2,80 metriä yli kynnyksen.) satama-altaasta odotuslaituriin odottelemaan seuraavana päivänä alkavaa matkaa Cherbourgiin. Ennen sitä mennään heti klo 8 dieseliä tankkaamaan tankkauslaituriin. Toivottavasti Cherbourgissa ei enää tarvita sateenvarjoja eikä sadekamppeita. Matkaa on n. 45 merimailia. Luvassa on mukavaa länsituulta ja myötävirtaa. Ranskan mantereen niemen kärjessä on odotettavissa virtojen aiheuttamaa kuohuntaa. Toivottavasti ei meille ylivoimaista.Täällä on lämpötila vaihdellut 13-22 asteen välillä.

Muita suomalaisia veneitä ei ole näkynyt. Odottelimme vähän näkevämme tänne  rekisteröidyn Lilliuksen 7 miljoonaa maksavan Swan purjeveneen.

Portaat laiturille alavedellä

Lisää kuvateksti

Tämä auto teki tivolille 110 voltin sähkön

Lisää kuvateksti

Julkaistu

Vettä tulvii kynnyksen yli satama-altaaseen

Sea Iris sormiponttoonissa

Lisää kuvateksti

Poliisiasema ja kirkko samassa talossa

Lisää kuvateksti

veteraanit juhlimassa toisen mailmansodan päätyttyä 1945 toukokuun 9 päivän vapautuspäivää saksalaisten miehityksestä.

Lisää kuvateksti

Ylävedellä vesi nousee melkein kadulle. 9,10m korkeus vaihtelu.

Lisää kuvateksti

Juhliin kuului myös tuvoli

Illan ilotulitus oli mahtavaa katseltavaa.

Lapsille oma nukketeatteri

Puolustuslinnoitus. Sisäänpääsymaksu olisi ollut 13e hengeltä. Jäi näkemättä sisältä.

Sotilaat ampuivat tällä tykillä ja se oli tosi JYTKY

Linnoituksen seinän muistolaattoja

Nuorille oli tehty tällainen oppareiden harjoitusallas. Se oli yli 10m merenpinnan yläpuolella.

Tässä lapset saavat kovaa kyytyä.

Kaksi kuvaa samasta paikasta. Ylävedelläsatama-allas on ääriään myöten täynnä vettä.

Alavedellä se on melkein 10m alempana. Kynnyt kuvan keskellä joka estää satama-allasta tyhjentymästä. Oikeassa reunassa mittanauha joka kertoo veden korkeuden kynnyksen yläpuolella. Nyt siinä ei ole vettä ollenkaan.

L`Aber Wrac`h, Ranska 5-6 /5 2012

LÀber Wrac`h on jokisuistossa muutama merimaili sisämaahan päin. Maisema on täysin erilainen eteläisiin aikaisempiin maihin verrattuna. Vuorovesivaihtelu on merkittävä, viitisen metriä. Satama-aluetta on uusittu ja korjattu. Satamaan pääsee nyt milloin vain ja tälläkin kaksi metriä vettä vaativalla veneellä. Laiturit ovat täälläkin nyt  ponttoonilaitureita, laskevat ja nousevat vuoroveden mukana. Rakennukset ja tilat on myös uusittu. Siistiä on.

Lauantai oli sateinen päivä. Kaupassa piti käydä. Kauppa olikin kilometrin päässä ylämäkeä nousten.
Matka meni kyllä äkkiä ympärille katsellen. Hintataso on suomalaista luokkaa. Sen verran ruokatarviketta ostettiin , että kysyin kassarouvalta mistä meille löytyis taksi satamaan. Hän vähän naurahti ja sanoi, että pihalta..2 min kuluttua. Siinä odoteltiin. Yhden auton luota toinen kassarouvista
vinkkaili meitä sinnepäin. Auton ovet ja takaluukku olivat auki tuuletuksessa. Rouva vei meidät satamaan ilman lisämaksua tavaroinemme. Voi sanoa että ystävällistä.!!
Satoi tosiaan koko  lauantai päivän. Lyhythän se meille olikin. Nukuimme melkein yhteentoista reissun päälle. Satamakonttorissa käytiin hoitamassa sisääntulo. Maksu oli n.25 euroa/vrk. Koodinumero avaa ovet pesutiloihin ja pesukoneelle. On tässä saanut tutustua monenlaisiin systeemeihin. Illalla sitten istuttiin Pinta- veneellä iltaa Tarjan ja Juhan kanssa matkakokemuksista rupatellen.

Sunnuntaiaamu oli sitten ihanan aurinkoinen. Aamupalan jälkeen kävelin pyykkitupaan vaatekassin kanssa. Kone oli 8 kilon kone. Koneellinen maksoi 6 euroa ja kuivatus rummulla 3 euroa. Hintatasot tosiaan vaihtelevat eri satamissa kovastikin. Tämä oli niitä keskiverto hintoja.

Siinä pyykkäyksen ja kuivatuksen välissä kävelin pitkin satama-alueen teitä. Täällä kasvaa samoja kukkia ja rikkaruohoja kuin suomessakin. On voikukkaa, suolaheinää,kevätesikkoa villinä,metsämansikkaa ja muuta tuttua. Kukkivat tähän aikaan. Puna-ailakkikin on tähän aikaan täydessä kukassa. Pihoilla kukkivat syreenit ja rhododendronit. Tie vierustat on pengerretty n. 1-2 metrisiksi. Talot ovat kauniita , moderneja tai sitten ehkä uudehkojakin kivestä tehtyjä vanhaan malliin. Kuvissa niistä tarkemmin. Satama-alueen rakennukset ovat myös kauniita ja värikkäitä. Restaurantia ja kreperiaa on monta. Ne krepit ovat sellaisia isoja lättyjä jotka voi täyttää makealla tai suolaisella. Nurkat sitten taitetaan sisällyksen päälle. Ei tullut syötyä. Kahvilla ja pullalla käytiin kipparin kanssa kuivauskummun pyöriessä. Kovin hinta tähän asti . Ei voi kuitenkaan moittia..hyviä olivat.

Pyykkäyksen jälkeen kävin vielä pitemmän lenkin ylös keskustaan kierrellen ihailemassa
 taloja ja pihoja. Kipparia laiskotti. Hommaili sillävälin veneessä veden ja dieselin tankkausta.

Pyykiltä tullessamme näimme punaisen kaksimastoisen ajavan satamaan. Sehän oli sama ranskalainen maailmanmatkaaja joka oli Camaretissa Espanjassa samaan aikaanmeidän kanssa. Matkalla tänne ohitimme veneensä ja puhuttiin vhf:llä . Hän tuli nyt matkaltaan takaisin kotisatamaan. Hänkin tunnisti laiturissa meidät. Muuten veneen nimi on Iris. Siinä se kissansakin hyppäsi kotisataman laiturille.  Sama mies kävi myöhemmin koputtamassa veneelle. Kertoi asuvansa ihan vieressä mäellä ja omistavansa auton, niin että jos tarvimme kaupassa käyntiä tai muuta apua niin koputtakaa vain veneeseen, hän nukkuu siellä vielä yön. Kerroin miten meidät oli kaupan rouva jo ystävällisesti kyydinnyt, mutta kiitos vain tarjouksesta. Vastaantulijat paikkakunnalla tervehtivät miltei kaikki.. . bon jour !.

Tämä jokisuisto on tosiaan jännän näköinen vuorovesien vuoksi. Maisemahan muuttuu täysin n. kuuden tunnin välein. Monenlaista veneilyä ja vesiurheilua alueella harrastetaan. Virtaus on vedessä melkoista välillä. Siinä saavat pikku purjehtijat ja surffailijat joskus kovaa kyytiä. Satama on veneistä melkein täysi vaikka sesonki on vasta tulossa.

Mukavaa on viettää välillä aurinkoinen päivä tässä sateiden lomassa. Suunniteltiin kuitenkin aamusta lähtöä Englannin Kanaalisaarille Guernseyhin ....sinne veroparatiisiin. Emme saaneet Las Palmasista mistään  tämän vuoden Reeds.in  almanakkaa. Plotterissa on kyllä virtaukset ylhäällä ja satamaista saa tärkemmät tiedot. Eiköhän pärjätä.

Nyt tempastaan ja mennään kylälle vaikka pizzalle sunnuntain kunniaksi

Mukavaa kun netti pelaa, mutta tämän blogin teon ulkoasu joskus hermostuttaa. Ei osata niinkuin haluttais. Samat on huolenaiheet kuulemma muillakin blogin pitäjillä.  Pitäis niin tarkkaan ehtiä perehtymään. Mutta ei sitä kaikkea ehdi !!!

Kuvina L Aber Wrac´h

Biskajan ylitys 2-5/5. 2012

Espanjan vieraslippu vaihtumassa Ranskan lipuksi Biskajalla ennen ranskan aluevesirajaa. Tuuletonta tällä hetkellä.

Lähetimme pullopostin puolimatkassa. Saa nähdä saadaanko vastaus.

Tämä pääskynen asettui kipparin lakin päälle yöpuulle. Siirsin myöhemmin lakin lintuneen ruffin katolle istuintyynyn päälle. Nukkui aamuun saakka ja lähtiessään mokoma laski "ruikut" lakkini päälle.

Tankkaus käynnissä. Vene kulki koko ajan. Helppo homma sähköpumpulla. Ei tarvitse heiluvassa veneessä kaatamalla kanistereita tankkiin tyhjentää.

Raz de Sein. Portti Ranskaan. Kova virtainen kapeikko. Autopilotti ei kyennyt virtauksista selviämään vaan homma meni käsiajoksi.

1. Camarinaksessa  Espanjassa oltiin  siis kaksi yötä ja odoteltiin tuulen tyyntymistä. Ajateltiin lähteä ylittämään Biskaja suoraan Camarinaksesta Ranskan Camaret sur Mer``iin koska seuraavan kolmen päivän sää näytti niin lupaavalta tuulten puolesta. Camarinaksessa satoi sen kaksi päivää. Tuuli vinkui ja kovia puuskia oli satama-altaassa tiuhaan sekä maanantaina että tiistaina. Keskiviikko 2.päivä toukokuuta oli sitten arkipäivä työn juhlapäivän jälkeen. Kävimme sateen välissä kauppareissun matkaa varten.  Säätiedot pysyivät samana. Siis että Camarinaksen  lahdella tuulee, mutta niemen jälkeen tuuli tyyntyy.  Ei oikein jaksettu luottaa että ennuste piti paikkansa.  Sataman  baarin tarjoilija kertoi, että joku mies oli  La Corunasta soittanut baariin ja pyytänyt tarjoilijaa ilmoittamaan satamassa olevalle ranskalaiselle miehelle, että keli tosiaan on ihan siedettävä niemen takana.  Miestä odoteltiin La Corunassa Biskajan ylitykseen. Niinpä mekin saimme  rohkeutta irrottaa köydet klo  16.45.
2. Tuuli tosiaankin pyöri siinä Camarinaksen  pienellä lahdella kumman kovana, mutta rauhottui kun päästiin etenemään. Purjehdittiin   reivatuin purjein ja meno oli ihan siedettävää. Tuuli ja aallot tulivat melkein samalta suunnalta sivulta. Välillä kyllä tuli puuskia ihan 30  knotsiin asti yhtäkkiä.
3. Aurinko laski siinä 21.30 maissa. Samaan aikaan tyyntyi tuuli. Välillä  piti jo käyttää konetta  purjeiden apuna Ensimmäinen yö meni ihan rauhallisissa merkeissä. Liikennettä ei ollut minkään vertaa.  Keli oli sopivan rauhallinen, että saatiin hyvin levättyä neljän tunnin välein. Sadekuurot jatkuivat. Aamu alkoi sarastaa puoli seitsemän aikaan. Aurinko näkyi välillä, mutta pilvistä oli vieläkin. Aamupäivästä sitten yläpuolella lensi pienkone. Edessäpäin näkyi kaukana pari venettä. Ajateltiin sen koneen olevan jossain tarkkailu tehtävissä. Pian kippari huomasi, että plotteri meni pimiäksi, ei singnaaleita. Siinä taas huomattiin miten tärkeää on  merkitä karttaan sijainnit parin tunnin välein.- Koneella on koneen mahti!. No, onneks plotteri alkoi taas pelata tunteroisen jälkeen. Aurinkokin alkoi paistaa ja tuntuipa mukavalta. Asteita oli +22. Kipparilla tuli idea, että lähetetäänpä pullopostia. Sen teimmekin. Pistettiin kirjeeseen mistä ollaan tulossa ja mihin menossa ja sijainnin mistä posti pantiin mereen Biskajalla. Lopuksi vielä e- mail osoite ja nöyrä pyyntö ottaa yhteyttä jos ja kun joku postin löytää. 
4. Illansuussa sattui sitten se mukava pääskysen tulo veneeseen ja kipparin lakkiin. Ei oikein osaa kuvitella, että pääskynen pohjoisessa  olis niin kesy.  Pinta- veneen Tarjalla ja Juhalla oli vastaavia kokemuksia.  Tämä pääsky lensi sitten pois aamun valjetessa koko yön levättyään kipparin lakilla istuintyynyn päällä. Puolenpäivän aikaan nähtiin taas pääskysen lentelevän veneen ympärillä. Tämä oli kyllä eri lintu. Pyrstö oli selvästi haarapääskysen. Nyt sai kippari olla rauhassa. Pääsky tyytyi vain välillä istahtelemaan lepäämään veneen kaiteelle. Laitettiin täkille vesiastia ihan lähelle lintua. Kippari näki sen käyvän siinä hörppäämässä. Meri oli jo melkein peilityyni välillä. Kippari sai tankattua kanistereista dieseliä tankkiin. Iltapäivällä aurinko taas paistoi pari tuntia ihan lämpimästi. Kokkailut ja syömiset käyttivät ihan helposti tässä säässä. Tasapainoiluahan se on , mutta oppii sitä ajan kanssa. Huonossakin kelissä pitää välillä syödä.
5. Perjantaina iltapäivästä alettiin tiirailla milloin alkais maata olla näkyvissä. Kesti se pitkään koska sää muuttui iltaa kohti pilviseksi. Ensimmäiset majakat alkoivat viimein näkyä. Niiden luona vellovat kovat virrat ja tähän aikaan vastaiset. Voimakkaimmillaan virtaa oli yli kolme knotsia . Siinä aallot lyö tosissaan toisiaan vasten.  Ihan pienillä hevosvoimilla eteneminen on tosi hidasta. Vielä virran vaimetessa meri oli kuin kiehuva kattila pyörteineen.
6. Siinä rannikkoa lähestyttäessä Aniaksen Hemppa soitti. Kertoi lukeneensa Pintan blogista, että ovat nyt joko Camaretissa tai l´Aber Wrac`issa. Kippari soitti samassa Juhalle, joka kertoi että l´Aberissa ollaan. Siinäpä meillekin tuli pienoinen suunnan muutos samaan paikkaan. Matka jatkuikin neljällä tunnilla. Camaret oli edelliseltä käynniltä jäänyt mieleen mukavana paikkana. Toisaalta l´Àber Wrac`h oli näkemättä ja toisaalta se on hyvällä paikalla jatkaa eteenpäin. Pimeä jo tuli ja plotterin , kartan ja Reedsin almanakan avulla suunnistettiin. oikeaan satamaan. Satama on joenuomassa. Löytyihän se onneks valojen mukaan suunnistaen hissukseen ajaen perhosia vatsanpohjassa. Kello oli jo kaksi yöllä. Kylkikiinnitykseen ajettiin vieraslaituriin ihan vain kaksin. Virtausta ja tuultakin jo oli.
7. Oltiin ylitetty Biskajan lahti. Oltiin Ranskassa l`Aber Wrac`h issa Aikaa meni 2vrk, 9 tuntia ja 15 min. Merimaileja tuli siinä 460 verran.
9.  

 .

VAPPU Espanjan CAMARETISSA

Vapunpäivän brunssi

Pyryn ja Lennin lahjatermarit päivittäisessä käytössä.

Tältä itsejalustavan kisko tulisi näyttää

Kansipäällikkö netissä

Tältä jaluskisko ei saisi näyttää. Cascaisin ja Camarinaksen välillä se pamahti poikki kovassa aallokossa ja puuskittaisessa tuulessa.

Tässätoinen murtumakohta. Kisko katkesi molemmin puolin "ratsua".Se onneksi jäi täkille ja pelastui.

Muxia..  Auli ja Markku seurastamme tutustuivat tähän paikkaan viime kesänä. He myös kaidasivat meitä Santiago del Combostellassa.

Ei aina niin aurinkoista, ulkona 13-15 +astetta, tuulta 30 knotsia.

Baionassa (Bayona myös käytössä) vietettiin mukavassa säässä viikonloppu ennen vappua. Menomatkalla vietettiin täällä vain yksi kokonainen päivä muistaakseni. Kaunis on kaupunki ja paljon nähtävää. Tänne vois tulla uudestaan joskus vaikka rantalomalle. Uimarantoja on useita pitkin lahden rantaa ja ihan kaupungissakin. Vanhakaupunki ja linnakkeen ympäri kulkeva rantatie ovat kulkemisen ja katsomisen arvoisia. Kuvia otettiin todisteeksi.

Maanantai aamuna klo 6.15 sitten lähdettiin jatkamaan matkaa kohti Camarinasta. Satama-allas oli ihan tyyni. Sataman suulla oli tuulta enemmän ja aallot n. kaksimetrisiä. Hyvin käytti meno ulos merelle.

Ajoimme nyt Islas Cieksen ulkopuolelta. Sivuun jäivät kaikki pohjois-Espanjan lahdet: Ria de Vigo, Pontevedra, Arousa ja Ria de Muros. Näissähän käytiin tulomatkalla. Capo Finisterre sivutettiin nyt kovemmassa tuulessa kuin mennessä. Silloinhan oli melko tyyntä ja kävimme jopa kokeilemassa lahdella josko oltais päästy rantaan ja käyty majakalla pyöräillen. Ei ollut vapaata venepaikkaa kalasatamassa.

Tosiaan tuulta oli alkumatkasta vain 10-15 kn. Sitten se yltyi  jonkin verran. Aallot tulivat sopivasti sivulta miltei samalta suunnalta tuulen kanssa. Sadekuuroja oli  ja jopa rakeita satoi  vähän aikaa. Lämpöä oli 14 astetta. Välillä saatiin purjehdittuakin pieniä pätkiä. Muuten oli kone päällä ahkerasti säästökierroksilla purjeet reivattuna apuna.  Puolessa matkaa alkoi tulla puuskia jopa 32 kn. Sitten kuului napsahdus.. keulapurjeen jalus paukahti poikki vasemmalta laidalta. Vene piissä kippari kävi siirtämässä purjeen oikeaan laitaan kiinni. Finisterrren seutuvilla aallot pyörivät vähän joka suuntaan ja puuskia riitti. Meno ei kuitenkaan ollut mitenkään pelottavaa. Loppumatka oli tätä puuskaa ja sadekuuroa. Oltiinhan  nimensä väärtillä Costa del Mortella. Muuten jossakin vaiheessa huomattiin että tuulikulman kertova Windex maston huipulta  oli lentänyt taivaan tuuliin. Jäljellä oli vain reikä metallilatassa.

Liikennettä ei ollut paljoa. Kalanpyydyksiäkin oli harvemmassa kuin aikaisemmin. Espnjan täällä länsirannalla muuten on komeita saaria. Islas Cies,  Islas Ons ja joitain  muitakin saaria. Portugalin rantahan on hyvin korkeaa ja siellä on  vain yksi saariryhmä ( 2 saarta) Ilhas da Berlenga Lissabonin yläpuolella Penichen  kaupungin edustalla.

Matkaa Camarinakseen on  n.70 merimailia ja aikaa matkaan meni 13 tuntia. Camarinaksen satamaan tultiin pari tuntia ennen hämärää. Tuttu on  satama menomatkalta. Kolme purjevenettä on  laiturissa ennen meitä. Sama harbour master tuli laituriin vastaanottamaan. Hyvä sormiponttoonilaituri täällä pienessä satamassa on. Muodollisuudet hoidettiin äkisti koska masterilla loppui työaika 20 minuutin kuluttua. Master puhuu vain Espanjaa.  Satamamaksu on 14 euroa / yö. Maksun perii päivittäin. On varmaan kokemusta siitä , että jotkut tulevat suojaan yöksi ja livistävät aamulla aikaisin maksamatta.

Vapunaatto meni meiltä aika rauhallisissa merkeissä. Syötiin spagettia ja jauhelihakasteiketta ja salaattia punaviinin kera. Arvaahan, että sen jälkeen uni maistui pitkän päivän jälkeen ulkoilmassa.

Yön satoi vettä ja tuuli ulvoi mastossa. Aamulla syötiin vappu- brunssit  klo 11 maissa. Vettä tulee edelleen. Kippari lähti ulos huoltohommiin sadevarusteissa. Hyvä satama tämä on ,vaatimaton, mutta tärkeimmät asiat ok: tehokas veneessä toimiva nettiyhteys,  sähkö, vesi ja  peseytymistilat. Muuten suurimmissa ja kalleimmissa satamissa netti yhteydet ovat olleet huonoimmat. Mukavaa on aina saada blogi ajan tasalle.Toivottavasti sade taukoaa, että päästään kaupunkia katsomaan ja ulkoilemaan.

Säitä on tutkittu  tänä aamuna sekä windgurusta  että passage weatheristä. Näyttäis olevan helppoa keliä huomisesta iltapäivästä ainakin kolme päivää eteenpäin. Olis sopiva sauma ylittää Biskaja. Aiotaan tehdä se suoraan täältä Camarinaksesta kohti Ranskan Camaret sur Mer,iä tai jopa suoraan Englannin kanaalisaarille. No se nähdään. Aamulla saattiin tieto, että Pinta (Tarja ja Juha) tuli yöllä klo kolmen aikaan Biskajan ylitykseltä Cameretiin. Keli oli ollut aika kova. Engl. Kaye ja Nigel kyselivät viestinä eilen ja tänään matkastamme tänne. Tulevat perästä Baionasta lähipäivinä.

Nyt näyttäis vähän kirkastuvan.!!   HYVÄÄ VAPPUA kaikille hyvät ystävät.!!! ..ja kiitos muistamisista !!

Espanjan kielestä tuli mieleen, että tämä seutu on Galiciaa. Galicialaisia on olemassa n. 2 miljoonaa.
Oma kielensä on  nimeltään  gallego. Ihmettelinkin aluks kadunkulmissa ja kauppojen mainoksissa erikoisia sanoja. Muuten hiljainen oli kaupunki kun kävin lenkillä. Vettä tihuutti  välillä ja tuulta oli melkoisesti. Kaupat olivat kiinni. Auki oli vain pari kahvilaa. Täälläkin vietettiin työn juhlaa omalla tavallaan. Pieni ja vaatimaton on paikkakunta varsinkin näin viileällä säällä. Vilkkaampaa oli meno kesällä kun kävästiin täällä menomatkalla.