VAASAN Raippaluodon sillan satama 12/6

Raippaluodon silta venesatamasta kuvattuna Sillalla oli paljon kalastajia ja silakkaa nousi kovasti

Sea  Iris yksin satama-altaassa.

Anja ja Aleksanteri kävivät moikkaamassa meitä Vaasassa

Sumuinen oli sää koko matkan Kaskisista Vaasaan. Vaasassa ilta oli kirkas ja aurinkoinen, mutta myöhemmin taas illalla sumu levisi. Kuva otettu Raippaluodon sillan satamasta

Kylmäpihlaja - Kaskinen 10-12/6

Makkarat paistuvat mukavasti Kylmäpihlajan uudessa ulko grillissä. Kippari ja toinen tämän kesän oppaista.
 
Täällä meitä oli vastassa "kippari Kalle" Raumalta. Hänet tapasimme muutama vuosi aikaisemmin Puerto de Moganissa. Hän oli siellä omalla purjeveneellä. Juotiin rantabaarissa kahvia ja juteltiin hänen matkasta. Hänen blogia ( ulos mailmaha) olemme lukeneet ahkerasti. Hän on yksi innoittajista omaan matkaamme Kanarialle.

Kylmäpihlajan luonto ja opastuskeskus ja pieni kahvila ihan satama-altaan vieressä. 

a

Kylmäpihlajan luontoa Saarella on paljon korkeita tyrnipensaita. Marjoja saa poimia vain käsin ilman apuneuvoja

Kylmäpihlajan ravintolarakennus  ja hotelli  ( ent. luotsiasema. ) 10. päivä kesäkuuta sunnuntaina oli saarella majakan 60v. juhla

Viime kesänä edesmennyt pursiseuramme jäsen ja ystävä Teuvo Vuortio raumalaisena oli 20-vuotiaana nuorena miehenä ollut talvipakkasilla rakentamassa majakkaa v- 1952.  Sattuma sekin, että Teuvon syntymäpäivä on tämä sama 10/6           

Ilmoitustaulu. Raumalla on mm. kaksi Uneskon maailmanperintökohdetta. Polku Ajan jäljet kertoo Raumasta enemmän turistille.

Sea Iris Yksin satama-altaassa. Illansuussa sunnuntaina tullessamme veneitä oli vielä kuusi

Allas tyhjä aamulla pois lähdettäessä. Majakka ja luotsitupa toimivat nykyään ravintolana ja hotellina kesäaikaan. Luotsituvan puoleisessa osassa  on myös pieni kappeli. Majakkarakennuksessa on 12 kerrosta.
Pieni laiva kuljettaa päivittäin  saarelle ihmisiä  Raumalta
 Kaupunki palkkaa kesäisin saarelle oppaita kertomaan saaresta ja sen historiasta.
Tänä kesänä on palkattu kaksi opasta. Vuorottelevat puoli viikkoa kerrallaan saarella. 

Kaskisten katukuvaa. Puisia omakotitaloja suurin osa rakennuksista.Ennen kaupunki oli vilkas satamakaupunki. Nyt moni taloista toimii vain kesäasuntona. Kaupungissa on enää yksi ruokakauppa. Satamassa oli vain yksi laiva . Lautta kulkee vielä vilkkaasti  kaupungin ja Eskö saaren välillä

Kaskisten sataman saunarakennus ja konttori. Alkukesästä saa palvelua vain klo 15-18. Me ehdittiin viimetingassa saamaan sähkön ja saunan avaimen.

Sea Iris tukevasti laiturissa. Kolme muuta venettä oli paikalla

Käringsund Eckerö

Käringsund vastaanottolaituri. Täältä saa tanskalaiselta hyvät kahvit ja kaneelipullat.

Eckeröhön tultiin lauantaina klo 14.30 Maarianhaminasta. Vettä sateli koko matkan. Onneksi matkaa oli vain 25 merimailia. Ahvenanmaa viettää tänään 9/6 autonomiansa 90 vuotisjuhlaa. Maarianhaminassa oli viikonlopun ajan juhlintaa torilla. Kansainyhteisöhän päätti aikanaan, että Ahvenanmaa kuuluu Suomeen eikä Ruotsiin. Väki olis ehkä halunnut kuulua naapurimaahan, mutta Ruotsi ei ollut yhtä innostunut asiasta strategisista syistä.

Satama-alueella on venevajoja pitkin poukamaa kalastajaveneitä varten

Lisää kuvateksti

Satamakonttori on paikkaan sopivasti koristeltu. Sisätilat samoin pienessä baarissa. Satama valittiin vuonna  2004 vuoden vierasvenesatamaksi.

Tämäkin nätti yksityiskohta oli pakko kuvata. Oli ihan venepaikkamme vieressä

Eckerö on Ahvenanmaan länsiosassa sijaitseva saari. Sataman nimi on Käringsund. Täältä on laivayhteys Ruotsin Grislehamniin.Matka kestää vain kaksi tuntia, niin on salmi kapea tällä kohtaa.

Eckerön kirkko on 1300-luvulta. Vajaan kilometrin päässä kirkosta kulki vanha postitie. Postiveneet soutivat täältä postia yli. Vieläkin soudetaan  tapahtumana kerran kesässä 16/6. Vanha postitalo on vielä paikallaan. Samoin on vastaava Grislehamnissa Ruotsin puolella.

Satama on vanhan kalasataman vieressä suojaisassa laguunissa. Samalla alueella on pieni hotelli laajoine terasseineen ja uimarantoineen. Polkuveneitä ja kanootteja on vuokrattavana.  Lisäksi on vielä karavaanarialue ja vuokramökkialue. Perheitä näytti jo olevan lomailemassa. Eilen vielä näkyi Marianhaminan katukuvassa koululaisia ja vanhempia juhlatamineissa koulujen lomien alkaessa. Päivä oli aika lämmin.

Satama on tosi nättiä aluetta ja palvelu ystävällistä. Veneilysesonki on vasta aluillaan. Vain neljä vierasvenettä on nyt vasta paikalla. Huoltotilat ovat siistit ja tilavat. Satamamaksu 20 e/vrk. Pyykinpesu on vain 2 e /kone ja kuivaus samat 2 e. Ja polku pesutupaan on niin nätti.

Illalla on tarkoitus polkea kilometrin verran ns. keskustaan. Saa nähdä mitä sieltä löytyy. Sade lakkasi jo vähän ennen satamaan tuloa. Käytiin kävelemässä hotelli ja mökkialueella.

Huomenna kuitenkin aiotaan jatkaa matkaa pohjoiseen. Ilmeisesti seuraava satama on Rauman Kylmäpihlaja.

Nynäshamn - Ahvenanmaa

Lådnan saari Tukholman saaristossa. Suojainen "laguni". Täällä syötiin ja kansipäällikkö heitti talviturkin hyiseen veteen Paikan koordinaatit saimme s/y Suwenan Eveltä ja Andrukselta.

Åkersbergan ranta-asumista

Ranta-asumista

Nynäshamnin venesatamaa

Nynäshamnin kirkko venesatamasta kuvattuna.

Tukholman paikallisjunien pääteasema Nynäshamnissa.

Saman kaupunginvenesataman osa jossa me keskellä. Punainen tuuliperäsin näkyy.

Kaksi vetävää voimaa

Merimetsojen valloittama saari. Siellä ei elä kasvit, eikä puut. Pesiä puissa on paljon.

Linnake Dalarön edustalla

Tämä joutsenperhe on kyennyt säilyttämään vain yhden poikasistaan.

/

Ranta-asutusta Åkersberga

Furusund. Tuttu satama entuudestaan

Aurinko painumassa mailleen klo 23.00 Marianhaminan edustalla

Hyvä ankkuripaikka Marianhaminan edustalla. Hyvin nukutun yön jälkeen siirryttiin kalliseen laituriin (25 e )  puolen mailin päähän.

Tämä kampiakseli oli 7,5m pitkä!!

Kuva venesatamasta

VÄSTERVIKISSÄ 3-4/kesäkuuta

Västervikin rantakatua

Pursiseuran huonoin ja purettava laituri. Ei sähköä, ei vettä ,11e yö ja tiira vielä pelotteli.Pesänsä jossain laiturin kupeessa

Kaupungin kirkko

Sivuikkunallisen bavarian (kuvassa keskellä) tapasimme 3-vuotta sitten Fårössä Gotlannissa. Mies tunnisti meidät. Heitettiin "huulta" tovin.

VÄSTERVIK 3-4/6

Kalmarista lähdettiin kohti Västervikiä aamulla klo 6.45.  Matkaa oli n. 75 nM. Hyvää tuulta oli länneltä ja välillä kovia puuskia. Reivausta harrastettiin ja kippari joutui ohjaamaan käsin. Autopilotti ei jaksanut  toimia  siinä alkumatkan kovissa puuskissa.. Loppumatka meni helpommin ja pilotti toimi ja meno oli tasaisempaa. Västervikiä lähestyttäessä piti purjeet vetää sisään koska väylä on melko kapea saaristossa.  Perillä oltiin  klo 16 maissa.

Perillä ja perillä. Tulo ei ollutkaan niin vaivatonta. Ajoimme kaupunkia lähinnä olevaan satamaan. Täällähän niitä on ainakin viisi yhteensä. Tarkistettiin asia vuoden 2012  Gästhamns Guidenista.

Oltiin jo kiinnittämässä kylkikiinnittyen vapaaseen paikkaan uloimpaan laituriin, kun paikalle tuli punakka tuhti mies ja englanninkielellä selittää, että tämä on yksityis-satama. Tuolla vieressä näkyy satama joka on halpa ja hyvä.  Me siinä ihmettelemään, että pratar du svenska. Vastaa, että lite. Hän on saksalainen. Me kyselemään, että mitäs tarkoittaa sataman edustalla  oleva kyltti kolmella kielellä, että TERVETULOA  Kysyin vielä, että onko hän ehkä  paikan satamavastaava  Ei ruvettu jankkaamaan vaan irrotettiin köysi ja jatkettiin matkaa siihen halpaan satamaan. Jäi epäilys, että kaveri varasi paikkaa omille tutuilleen. Saksalaisiahan on joka satamassa ja monia. Kippari aikoo kyllä sähköpostilla  kysyä miten asia on ja mitä haluavat meidän kirjoittavan satamastaan netissä. Selväksi tehdään myös, että tämä satama oli ensimmäinen mistä meidät on häädetty koko matkamme aikana. Olemmehan sentään  olleet yhteensä noin 50 :ssä eri satamassa

Tulimme sitten siihen viereiseen satamaan. Vapaita paikkoja oli vain vanhassa laiturissa. Uusi on kuulemma teon alla. Muut vapaat paikat olivat meille liian kapeita. Ystävällinen mies tuli näyttämään meille vapaan paikan ja lupasi vielä  kiinnittyä kyljittäin . Huvittavaa on ,että täälläkin oltiin vähän niinkuin ..ei toivottuja. Nimittäin laiturin alkupäässä oli tiiralla pesä. Ja arvaahan, että se puolusti pesäänsä ja syöksyi hyökkäyksiin aina  kun joku poistui laiturista rantaan ja toisinpäin.

Illalla käytiin pyörällä ajelemassa kaupungilla. Matkaa oli vain n. kilometri. Niin se sakemanni sanoikin meille, että teillähän on pyörät kulkemista varten.

Kaupunki on ihan nätti rantakaupunki ja vesien ympäröimä. Seuraavana päivänä pyöräiltiin taas keskustaan pankkiasioille ja kahville. Konditorioita oli monia. Kahville satuttiin samaan paikkaan raumalaisen pariskunnan kanssa. Olivat veneellään satamassa joka oli viiden kilometrin päässä keskustasta. Tyytyväisiä olivat sataman kauniiseen ympäristöön  ja saunaan. Olivat matkalla Hollantiin tyttären perheen luokse kesäksi. Suomalaisia veneilijöitöhän ei ole liiemmälti tavattu matkalla. Mukavaa oli taas vaihtaa kokemuksia.

Samassa satamassa oli aamulla tuttu vene. Mies oli  pesemässä veneensä kantta viereisessä laiturissa. Olimme tavanneet hänet kolme vuotta sitten Gotlannin pohjoiskärjessä  Fårössä. Tiesimme ,että hänen kotisatamansa oli täällä. Kertoi tunnistaneensa heti  hyvin varustetun veneemme.  Ilmahan täälläkin oli vielä viileää ja tuulista.  Tuttavamme tiesi kertoa, että huomenna vähän lämpenee.

Seuraavaksi satamaksi suunniteltiin Nynäshamnia. Ajamaan lähdettiin puoliltapäivin heti kun oli syöty .Eväät oli tehty matkaa varten jo aamulla. Matkaa laskettiin olevan satakunta nM. Siis aika pitkästi ja perillä oltaisiin pimeän aikoihin.

 Matkalla takaa puhalteli kevyt tuuli. Joitakin pätkiä mentiin purjein, mutta suurin osa matkaa kuitenkin koneen avustamana. Lilluttelemaan ei ollut aikaa. Matka sujui avomerta ajaen mukavan tasaisesti.

Ilma oli viileä, mutta sisällä tarkeni lämmityslaitteen turvin. Ilta alkoi jo pimetä. Takaa paistoi loppumatkasta iso täysikuu. Hyvin löytyi satama kartan , plotterin ja tutkan turvin. Kaikki yhtä tuiki tarpeellisia varsinkin pimeässä.!! Perillä oltiin klo 1.15 yöllä. Vähän jo väsytti.

Kalmar

Suomalaisveneet, Saksalainen keskellä Kalmarissa. Pyykkipäivä molemmilla.

Kalmarissa on käyty jo neljä kertaa. Kalmarin unionin muistomerkki ja linna on kerrottu ja kuvattu jo menomatkalta edellisen vuoden juhannuksena.

Joutsen emo Hautomispuuhissa. Puoliso vartioi lähistöllä.

Tuomiokirkko Valmistui 1702 Työ kesti 40 vuotta.

Kalmarin linna 1500 luvulta.

Pyykkejä kuivatetaan myös kadun puolella. Vanhat talot puusta toisin kuin Tanskassa.

Emo ruokatunnilla pesä vartioimatta.

Vankilaan johtava puusilta.

Vanhaa kaupunkia.