perjantai 18. heinäkuuta 2014

KOHTI PUOLAN DANZIG LAHTEA 5/7 lauantaina

Seitsemältä oli Burgsvikissä aamu aurinkoinen ja 23 astetta.Purjein mentiin mukavasti laitatuulessa
Hoburg, Gotlannin eteläkärki ohitettiin klo8.50. Täälläkö ne pelkurisailorit hilluvat Hoburg- ukon vuoksi, vai mitä ? Matkaahan on n.140nM. eli toista vuorokautta menee aikaa.

Evästä oli tehty valmiiksi. Makkarasoppaa ja valmiita leipiä. Ja jogurttia ja mysliä. Kahvia keitetään termarillinen ja samoin termarillinen kuumaa vettä. Lie jo mainittu, että en  siedä kahvia matkan varrella.  Minulle on hellan edessä selän taakse asennettu tukivyö, että kokkaus tai lämmitys onnistuu vaikka vähän keikuttaiskin. Hellan kansihan liikkuu aaltojen mukana- aina suorassa.

Pari tankkeria ohitettiin alkumatkasta oikealta. Iltapäivästä meri tyyntyi jonkinverran. Klo 22 pimenee ja vauhtia tulee taas 5-6 solmua. Pimeässä ohittiin joku öljyputki-juttu. Siitä tuli varotus Nawtexissa l. sääasemassamme.Kehotettiin ohittamaan kilometrin päästä. Ennen pimeää AIS:ssa näkyi kaksi alusta ja niiden nimet. Pimeässä sitten AIS:t oli sammutettu ja näkyi vain valot edessämme. Varsinainen työalus oli valaistu kuin joulukuusi. Sea Force vene alueelta kutsui meitä. AIS ilmoittaa meistä nimen ja kutsun ja paljon muuta. Zanassa ei ole AIS:a . Halusivat tietää veneen nimen ja kehottivat heitä vähän lisäämään etäisyyttä. Muuten on pantu merkille, että puhe toisessa päässä on hyvin kohteliasta kun vastaamassa on nainen.

Klo kolme alkoi aamu valjeta. Vuorotellen otettiin unia kipparin kanssa. Aamusta taas tyyntyi ja ajeltiin osa loppumatkaa koneella. Maata alkoi näkyä klo 9. Se on aina mukava tunne ! Kartassa luki, että ulkomaalaiset veneet eivät saa tulla 9 nM lähemmäsi Hel niemen rantaa. Kuuliaisina ajoimme näin. Hyvin oli tuloväylä  merkitty. Klo 11 kiinnitimme köydet sataman laituriin. Ilma oli helteinen ja lämmin ja me vähän väsyneitä.


PUOLASSA OLLAAN 6/7-12/7 su-la

HEL

Hel niemi on erikoisen mallinen 37 km pitkä niemi Danzigin lahden edustalla länsiosastaan kiinni mantereeseen. Itäpäässä niemi on n. 10 km leveä uloke, mutta puolet niemeä on niin kapea,että molemmilta puolin näkyy meri l. Itämeri ja Danzigin lahti.

Sataman aallonmurtajan sisäpuolella kulkee kävelytie pitkin murtajaa. Sää oli helteinen ja ihmisiä tien täydeltä kävelyllä. Marinassa on hyvät ponttoonilaiturit ja kävelysilta aisoissa. Samassa yhteydessä on myös kalastaja- veneet, mutta omalla alueellaan. Alkupäässä on pari "merirosvolaivaa kuljettamassa lomalaisia merelle. Laiturin päästä kulkee yhteysalus Gdanskiin ja Gdyniaan ja Sopotiin.

Näkyy olevan niin,että puolalaiset tulevat mielellään  lomallaan merta katsomaan.  Väkeä oli aivan valtavasti jokapuolella rannikkoa. Pitkin Hel niemeä oli valtavia karavaanari- ja teltta-alueita ja erikoisia pieniä mökkejä kiinni toisissaan. Outoa oli, että nämä mökit olivat ihan radan vieressä aidattu molemmin puolin.
Kait sieltä oli kuitenkin jotenkin pääsy radan yli ja rantaan. Uimarantaahan täällä riitti perheille. Kait Puolassa on 40 milj. asukasta. Joku festarikin oli paikan päällä. Rannassa oli areena bändeille. Ja musiikki raikas illalla . Ei kuitenkaan häiriöksi.

Satamamaksu piti maksaa zlotyissä. Satama kapteeni tuli laukun kanssa vastaan. Laituripaikan sai itse valita mihin mahtui. Muutama suomalainen vene ja ruotsalaisia ja saksalaisia oli paikalla. Pankkiautomaatti oli ihan rannan tuntumassa. Samoin kaikki muu palvelu. Maksu oli 50 zlo l. n. 12-13 euroa /vrk. Suihkulaput päivittäin sai samalla. Sähkö sisältyy hintaan. Lapulla pääsi wc hen , jossa kaksi ystövällistä naista istui edustalla vahtina. Suihkuun jos halus se maksoi 8 zlo erikseen/ kerta.

Kauppoja ja rihkama-aarre kojuja on rannassa ja katujen varrella vieri-vieresssä. Itämeren rantahan on kuuluisaa meripihka-aluetta. Näitä koruja ja koriste-esineitä on tarjolla joka puolella. Syöttölöitä ja juottoloita on samoin. Nukuttuamme käytiin yhdessä paikallisessa merimieskapakassa pimeän tultua. Täällä oli myös ruokaa tarjolla. Hinnat ovat halpoja ja ruoka hyvää. Sisustus oli tosi viehättävä.Paluumatkalla ostettiin yhdestä kojusta sellainen erikoinen munkki. Se paistettiin sellaiseen kaulimeen levitettynä pystytuunissa. Lopputulos oli ontto 20 cm korkea ja 10 cm halkaisialtaan oleva rulla. Päälle sai vaniljaa, suklaata tai mitä vain. Ihan hyvä oli iltakahvilla.

Seuraavana aamuna noustiin klo 6.30. Oli nukuttu pitkät unet ja ennen sitä pitkät päikkärit. Syy varhaiseen ylösnousuun oli kyllä myös vika kuumavesisäiliössä. Liitoskohta säiliöstä oli kovettunut kuumassa ja vuoti. Vuotoääni kuuluu. Kippari sai sen korjattua. Sitten seurasi vuotoveden pumppaus pilssistä n. 10 litraa. Onneksi meillä on hyvä pumppu Biltemasta mukana.

 Kierreltiin vähän aamupäivästä rannassa Tainan kanssa" hipistelemässä" .

Päätettiin lähteä jatkamaan matkaa kohti Gdanskia veneellä. Lahdella on kova laivaliikenne ja liikennesääntöjähän pitää noudattaa. Tutkailtiin kartaa mista ylitetään laivaväylät. Matkalla piti kans vältellä lalanpyydyksiä. Hyvin ne oli kuitenkin merkitty.

GDANSK ma -ke 7/7-9/7

Vesi lahdella ja joessa oli melko likaista.  Jokivartta ajeltiin n.3,5 km. Monenlaista laivaa oli varrella ja tuli vastaankin. Karttaa piti syynätä, että osutaan oikeaan paikkaan. Sivuavia uomia oli matkalla. Komeita rakennuksia ja yksi linnake ja yksi suuri muistomerkki sodan ajalta. Telakkaan ja nostureita ohitettiin myös.  Gdanskin huvivenesatama  löytyi vasemmalta ja haarapaikasta. Ilma oli ihanan helteinen. Huvivenelaituri on kauniilla paikalla keskellä vanhaa kaupunkia. Vau, miten ihanat näkymät, uskokaa ! Vastapäätä mm. oli keskiajalta peräisin oleva raana tavaran ja mastojen nostoon. (kuvia tulee myöhemmin)

Marina-alue on vartioitu 24 tuntia. Alueelle pääsee vain yhdestä portista. Konttorirakennus on tien toisella puolella ihan vieressä kerrostalon alakerrassa. Marinakapteeni puhui hyvää englantia. Maksu on 66 zlo/vrk
meiltä. Kaulaan sai kulkulätykän 20 zlo. Se oli pantti minkä sai lähtiessä takaisin. Lätykällä pääsi suihkuun ja wc. hen ja alueelle. Suihku toimi sitten 5 zlo rahalla. Tilat olivat siistit.

Kaupunki on todella kaunis. Vastapäätä laituriamma on vasemmalla saareke joessa . Täällä on pommitettu suuri linnake raunioineen. Kuullaan,että ei ole varaa restauroida sitä, mutta saareketta on alettu paaluttaa uusiksi tiilireunuksella ja sen päälle vielä paksuilla tummilla puupalkeilla. Siistiä tulosta. Rannassa näkyy jo osittain vielä paketissa olevia kauniita puistonpenkkejä. Pimeällä rauniot on valaistu kauniisti. Olis mukavaa nähdä joskus projektin tulos. ( ei saanut "Aatu" onneks kaikkea nurin).

Kävelykierroksella on nähtävää. Varsinaiselle kävelykadulle ja ytimeen tullaan Green Gaten kautta. Se oli rakennettu aikoinaan kuninkaallisten asumukseksi kun ovat matkalla täällä tai ohikulkumatkalla.
 Yks kuninkaallinen nainen vain oli ehtinyt siinä vierailla. Nykyään se on toimistotiloina. Portteja on vierekkäin läpi kulkea kolme. Yhdessä niistä kuultiin illalla mahtavaa musiikkia. Kolme nuorta naista esitti klassista, yksi haitari ja kaksi viulua , vau ! Kyllä soi hyvin yhteen .

Kävelykadun varsi on mykistyttävän kaunis. Neptunuksen patsaalla ihmiset kuvauttavat itseään. Kauniita rakennuksia ja terasseja pitää pysähtyä ihailemaan.  Pyhän Marian kirkko vähän sivummalla on valtavan kokoinen ja vanha. Tornit ulottuvat korkeammalle kuin Hesan stadion.  Porrasaskelmia torniin on
nelisensataa.

Tainan kanssa kävimme arkeologisessa museossa, missä esitteen mukaan oli meripihka esiintymistä tarkempaa tietoa näytillä. Paljon muutakin oli tietty. Erikoinen oli osasto missä oli vanhoja luita, kallonosia ja raajojen luita ihmisistä jotka olivat sairastaneet syfilistä tai tbc,tä tai luumätää. Kuulostaako hurjalta. ?
Miehet kävivät katsomassa yhtä suurta näyttelylaivaa. Kuulemma oli mielenkiintoinen.

Meripihkaesiintymisiä on kuulemma Baltiassa New Yerseyssä, Libaninissa ja Kanadassa. Ostin pienen meripihkanorsun ja rannerenkaan. Kalliitakin  kaluja olis ollut myytävänä mielin määrin. Sain zlotyillä maksettuna 10 % alennuksen ja leiman molempiin aitoudesta. Ostopaikka oli oikea koruliike. Meripihkamyyntiä on ihan älyttömästi näillä seuduin joka paikassa.

En muuten kirjoittele mitään matkatoimiston esitettä vaan ihan omia kokemuksia lyhyesti. Tarkempaa tietoahan saa netistä jokainen kiinnostunut.

Gdanskin sisääntulo väylän majakka joen suistossa. 3,5 mailia (1000 vuotta vanha kaupunki)  vanhan  kaupungin keskustassa sijaitsevaan vierasvenesatamaan.
Joen varrella oleva sodan muistomerkki

Vanha linnoitus

Joella useita suuria telakoita,joissa korjattiin ja kunnostettiin eri maiden aluksia. Tässä valtaisa tanskalainen kauppa-alus.

Vanhassa kaupungissa keskiajalta peräisin oleva varastomakasiini nostokaanoineen." Merirosvoalus" lähdössä satamasta.

Kansipäällikkö ja Neptunuksen patsas vanhassa kaupungissa.

"Valvontakoneisto" väkipalalla.

Yksi kaupungin usesta suurista kirkoista.

Posetiivari työssään vanhassa kaupungissa.

Taina Green Gaten edustalla.

Sea Iris satamakonttorin edustalla.


Kävelykierroksella saatiin ajatus lähteä vesibussilla käymään Sopotissa. Miehillekin suunnitelma sopi.
Ehdittiin  just seuraavaan lähtöön. Matka kesti vähän yli tunnin. Olipa mukavaa olla vähän erilaisessa veneessä. Sopotissa kun alettiin lähestyä rantaa meitä nauratti Tainan kanssa. Tuntui, että pitäis lähteä kannelle laittamaan leputtajia ja köysiä valmiiksi rantautumiseen.

Lähdössä Gdanskista Sopottiin lavalla.


SOPOTISSA on Puolan pisin rantalaituri. Olikin tosi leveä ja vankkaa tekoa. Voi kuvitella, että hintaa on tullut. Rantahan siellä on aika matalaa.  Erikoista oli, että laiturille rannasta tultaessa piti maksaa portilla pieni laiturimaksu.( 15 zlo) Meidänkin piti maksaa kun mentiin paluumatkalle  ostamaan paluulippu laiturin päässä olevasta konttorista.  Laivahan lähti laiturin päästä.

Sopotin pitkällä puulaiturilla


Komeita rakennuksia oli täälläkin ja iso uimaranta täynnä lomalaisia. Lomailijoita oli samoin kadut ja terassit  täynnä. Täällähän laulukilpailuissa me suomalaisetkin olemme pärjänneet -muistaakseni Laila ja Marion ainakin. Laivan viimeiseen lähtöön piti ehtiä. Just silloin tuli kova sadekuuro. Piti pidellä sadetta vähän aikaa seinustoilla. Huvivenesatamakin täällä on vaikka pieni. Lippu laivamatkalle oli 20 zlo/henki/ suunta.

Sopotin rantahotelli

Sopotin arkkitehtuuria.


Sopotin keskustan kävelykatua




Gdanskissa käytiin vielä illalla syömässä. Ruokapaikkoja on runsaasti sekä keskustassa että jokivarressa.
Tunnelma on ihan eteläinen. Katuesiintyjiä on hip-hoppaajista taikureihin ja posetiivareihin. Veneellä oli mukavaa istuskella yön pimeydessä ja katsella kaupungin torneja ja valoja.

Gdanskin vierasvenesataman portti ja vartijan tupa.

Satamakonttori, jossa myös peseytymistilat sekä pesutupa. (standarti kuin 5 tähden hotellissa).
Satamakapteeni lahjoitti meille tuhatvuotisen kaupungin lipun.



Tieteet ja taiteethan maassa olleet korkeaa tasoa ammoisista asti. Fahreheit mm. on kuulemma täältä ja moni muu tieteen ja taiteen edustaja. Vanhaa on kulttuuri .

Keskiviikkona 9/7  klo 9.30 irrotettiin vähän haikein mielin köydet kohti tankkauslaituria. Jokapaikasta täällä ei saa dieseliä. Molemmissa veneissä on varalta irrallinen suodatin tankkauksessa. Kippari syyttää mielellään vihreitä törkypolttoaineesta. Ollilla meni hieman yli tankkauksessa ainetta. Myyjämies oli tohkeissaan ja ruiskutteli hurjana fairypullosta veteen.Tainalta pyysi vielä lisää ainetta. Vei mennessään koko pullon. Meitä sitten kielsi käyttämästä koko suodatinta. Riskeerata piti. Onnekas kone on käynyt. Tarkkana on hyvä tietty olla, mutta vähän ihmetytti asenne kun vesi on törkyistä ja roskaa kelluu joessa vaikka millä mitalla.
No, hyvä ilma jatkui jokivartta palatessa. Lahdella sitten palatessa Hel niemelle oli aika kova vastatuuli.
Onneks matka kesti vain kolme tuntia. Kalanpyydyksiä ei onneks nyt näkynyt.

HEL MARINA TAAS 9/7 -12/7 ke-la

Hyvin löytyi taas paikat. Suomalaisia  veneitä oli 5 .  Täällähän päästiin ensimmäistä kertaa nettiin. Kirjoitin silloin matkan Gotlannin loppuun asti. Netissä luvataan kovaa vastatuulta lauantai-iltapäivään asti. Siispä odotellaan täällä. Ruokakaupassa käytiin ostoskärryn kanssa. Valikoimaa oli ihan runsaasti. Kauppa ei ollut mikään suuri supermarketti ,mutta ihan hyvä. Hinnat halvat ja valikoima ihan kattava. Leipä on ihan maukasta ja tummaa ja valikoimaa on. Uudet kestävät Luminarc kahvikupit ostin täältä .

Tällaisia sähköautoja turistien kiertoajelua varten oli Helissä useita.

Merimuseo on ihan sataman kupeessa.

Sataman kupeessa olevan uimarannan alueella  on hyljeallas.

Hylkeiden kalastajien verkkoihin jättämä käyntikortti. Muutakin infoa hylkeistä alueella oli. Ainoastaan Puolaksi.

Osa kalastajista oli muuttanut veneensä matkustajakäyttöön.



Seuraavana päivänä lähdettiin porukalla junalla Gdyniaan. Asema on ihan lähellä. Juna oli kaksikerroksinen
eikä ihan uusi. Matka kesti pari tuntia. Pysähdyksiä oli muutamia varrella olevissa kaupungeissa. Vauhti oli sellaista  60 km tunnissa . Asemilla piti odotella välillä vastaantulevaa junaa. Kaupunkien nimet oli vähän vaikeita, mutta asema ennen Hel:íä oli Jurata. Yks pysähdys oli telakkakaupungissa suuren meren puolella. Niemihän on kovin kapea. Tällä matkalla nähtiin kaikki ne retkeilyalueet ja uimarannat mistä jo aikaisemmin kerroin. Edestakainen junalippu kahdelta maksoi vain 58 zlo. l. ei kahtakymmentä euroa.

Helin rautatieasema. Asemalle tuli sisämaasta pitkiä matkustajajunia makuuvaunuineen.
 Koko pitkä Helin niemimaa on puolalaisten erittäin suosima lomakohde.



GDYNIAN asemarakennus oli komea ja siisti. Kaupunki oli varmaan sodan jälkeen rakennettu suurelta osin. Vähän kolkkoja korkeita kerrostaloja oli suurin osa. Kovasti erilaista kauniin Gdanskin jälkeen. Käveltiin satamaan päin jostain syystä.!? Siellä oli jo kauniita puistoja ja suihkulähteitä.  Käytiin katsomassa se laituri mihin puolalainen perhe lupas meille paikkansa lainaksi. Venetarvikeliikkeitä oli ainakin kaksi. Täältä saatiin vasta vierasliput Liettuaan ja Latviaan. Viron lipun Kippari onnistui saamaan jostain aikaisemmin. Raumalaisesta veneestä oltiin varalta saatu lainaksi,mutta haluttiin omat. Palautetaan raumalaisille omansa.

Kaupungin keskustassa oli kyllä yks erikoinen alue: suuri patsas Abrahan nimisestä miehestä, katos jossa oli riippuvia keinuja ihmisten istuskella ja askartelupaikka lapsille . .laatikoita joissa oli reiät ja niihin sai pujotella
jotain paksua nauhaa.Näin sai aikaan erilaisia rakennelmia. Kysyin vieressä kirjoja kauppaavilta tytöiltä, että kuka se tämä Abraham on ollut. Tytöt puhuivat englantia. Toinen sanoi, ettei tiedä, mutta näppäränä katsoi omasta netistään.-- Runoilija , jota koko kaupunki rakasti ja jota pitivät ihan kaupungin kuninkaana.

Kaupunkilaisten rakastaman Abrahamin patsas.

Samalla aukealla kansipäällikön lepotauko.

Lasten askartelupaikka.

Gdynian venesataman edustalla. Ranta-alue oli keskustaa kauniimpi.



Helle väsytti porukkaa. Istuttiin juomaan ja piti ottaa myös pizzat. Vieressä söivät niin ihanan näköistä.
Muuten nuoret täällä puhuvat englantia suuri osa. Esim. Hel.in asemalla kysyttiin eräältä nuorelta naiselta vähän opstusta. Anteeksi, mutta puhutko englantia. Vastaus oli ..tietenkin !

Takaisin Hel``issä oltiin klo 21 maissa. Matkalla veneelle poikettiin vielä Capten Morganin viehättävässä kuppilassa. Paikallinen trubaduuri lauleli asiakkaita viihdyttäen. Kyllä uni sitten maistuikin helteisen päivän jälkeen.

Seuraava päivä oli perjantai. Kauppareissu tehtiin seuraavaa lähtöpäivää varten. Jotain matkamuistoksi piti ostaa. Yksikseni kävin paikallisessa hylkeiden "delfinaariossa ". Uiskentelivat altaassa sukelluksissa. Paikalla oli kaikenlaista infoa hylkeistä, mutta vain puolan kielellä. Kuvista sai jotain tietoa. Muuten vasta tällä matkalla olen nähnyt hylkeitä luonnossa. Eka kerran Ruotsin Norbyskärin edustalla yhden uimassa pää koholla.Sen jälkeen Trysundan hylkeidensuojelualueella useampia yksilöitä. Saksassa näin kerran Cuxhavenin satamassa rampille nousseen pienen hylkeen. Paistatteli siinä kokonaisen päivän.

Hel on kovin pieni paikka. Olis kiinnostanut tietää paljonko asukkaita on talvisaikaan. Yritin jututtaa rantalaiturissa yhtä perhettä, mutta hekin olivat Varsovasta kolme päivää lomailemassa täällä( 500km).

Seuraava päivä oli lauantai. Tuulen piti tyyntyä iltaa kohti. Satamakapteeni tuli jo peräämään seuraavaa päivämaksua. Kipparit päättivät, että lähdetäänpä heti jatkamaan matkaa.














 











 .





perjantai 11. heinäkuuta 2014

SANDHAMNISTA Ruotsista- GOTLANTIIN  30/6 2014

Sandhamnista saatiin siis tankattua edellisenä iltana sekä dieseliä että vettä. Kohti Gotlantia irrotettiin  köydet klo 7. Aamu oli lämmin ,tyyni ja pilvinen. Pari venettä tuli vastaan alkumatkasta. Gotland Runt kilpailijoita lillui
edelleen jokapuolella edessäpäin. Lilluneet olivat tyynessä koko yön. Liekö kaikilla osallistujilla pakollisena AIS. Meillä näytti AIS ihan risuaidalta. Oululainenkin porukka oli mukana kilpailussa. Koneojoa siis oli meillä koko matka. Reittipiste otettiin Lickershamniin Gotlannin pohjoisosaan. Matkaa on n.89 nM.

Mukavaa touhuilua matkan aikana piti keksiä. Ihana tunnehan oli, että nyt sai vähentää vaatetusta ihan reilusti.
Minäkin vähän siivoilin . Kippari teki jotain pikku korjauksia. Välillä "joogattiin" vuorotellen mikä meillä tarkottaa oikaisua pitkälleen. Olli kertoi 8 tuntia putsanneensa istumakaukaloa. On se Arska l. automaattiohjaus poikaa !
 Perillä Lickershamnissa oltiin klo20.55.  Satamassa on poijukiinnitys ja paikkoja kymmenkunta. Kolme venettä oli kiinnittynyt kyljittäin, mutta hyvin sovittiin. Satamakonttori on auki klo 9-19.Sseuraavana aamuna maksettiin 260 kr vuorokaudesta, sis. sähkön. Siistit vessat ja suihkut ja roskahuone ovat koodin takana ja sis. hintaan. Sea Irikselle tämä oli jo 4. käynti. Rannassa on krouvi mistä saa syötävää ja juotavaa. Puolen kilometrin päässä leirintäalueella voi pestä pyykkiä.

Likershamnin sataman rantaa ja huoltorakennuksia.

Kipparit köysihuoltohommassa.

Ranta-aitalla ikää ehkä  enemmän kuin kuvatuilla yhteensä.???


Taina ja Jungfru rauk. Näitä  kalkkikivimuodostumia on useita Gotlannin pohjoisosassa.

Paikallista rakennuskantaa.

Aamulla käytiinTainan kanssa kävelyllä pitkin rantatietä ja Jungfru raukilla., korkealla kalkkimuodostelmalla.
Kuviakin otettiin. Raukithan ovat tyypillistä pohjois-Gotlantia.Kipparit touhuilivat veneillä köysien kimpussa.
Satamakonttorista ostettiin savukalaa.

Puolalainen perhe oli Gdyniasta vierellä Targa moottoriveneellä. Olivat ostaneet sen Vaasasta. Nyt olivat menossa Ahvenanmaalle. Kyseltiin heiltä Puolan asioista. Tulivat veneeseen ja lahjoittivat meille kirjan Gdynia,Sopot ja Gdansk. Lupasivat vielä paikkansa meille Gdynian satamasta J-laiturista kun nyt ovat kuukauden poissa sieltä. Ihan hyvää englantia puhuivat. Marta kirjoitti puh numeronsa minulle josko vaikka tarvittais jotain apua.
Puolalais pariskunnan Vaasasta edelliskesänä ostama Targa vene .

Täällä nähtiin kesän ensimmäiset uimarit. Sää jo vähän lämpimämpi.


Sataman edustalla on uimaranta. Meikällä vielä on talviturkki päällä, mutta ens kertaa näkyi pari ihmista hyppääämässä veteen ja lapsia oli kahlaamassa.

Iltasella vielä käytiin kävelemässä porukalla ihailemassa paikallisia kotitaloja. Meille outoja kukkia on aina mukava tutkailla.  Saarella on kovasti villikaneja. Niitä hyppeli niityillä ihan päntiönään. Paikalliset kertoivat, että joskus niihin iskee joku tauti ja silloin popula vähenee hetkeksi. Illalla  pelattiin vielä Zanalla ristiseiskaa. Pikkuporukalla on ihan mukava reissata. Kaks yötä täällävietettiin.


LICKERSHAMN-VISBY 2/7 keskiviikko

Klo 8.30 lähdettiin eteenpäin. Matka kesti vajaat 3 tuntia (12nM). Vastatuuleen ajeltiin.  Tuuli oli 6m/s. Kustbevakning kävi kyljellä vauhdissa kyselemässä meistä.Veneeseen eivät tulleet. Samalla annettiin tietoja Zanasta. Heille kävivät vain heilauttamassa kättä .

Visbyssä oli kova väentngos.Tiedettiin jo etukäteen , että menossa on Almedals-vecka. Eli ruotsin poliitikot ovat viikon ajan kokoilemassa ja lupaamassa kaikkea kaunista ja hyvää. Satama oli täpötäysi. Saatiin  sullottua itsemme kuitenkin valitettavasti kauaksi toisistamme. Ranta oli täysi ihmisiä ja järjestöjen ja liikeyritysten telttoja. Koko kaupunki vilisi porukkaa.

Kierreltiin kaupunkia  jonkin verran. Tuttu paikka ennestään meille kaikille. Ruusut kukkivat niinkuin ennenkin. Kaunis on kaupunki. Muuria kierrettiin ulkopuolelta etelän suunnasta.

Olemme olleet Visbyssä useita kertoja joten vain Olli tuli kuvatuksi tällä kerralla ruusujen kera.

Seuraavana aamuna päätettiin jatkaa matkaa koska tuuli yltyi 10-15 m/s ja Zanan paikassa satama-allasta läikkyi laituria vasten ihan älyttömästi. Satamamaksu on 350 kr / vrk sis sähkön. Suihkut ja roskamajat ovat koodin takana. Lätykkä maksoi 100kr/ kpl. Kaikki maksut suoritetaan lähtiessä. Lätykästä sai palautushetkellä rahasta takaisin käyttämättömän osan.

Täältä saimme tuoreimman ruotsin satamien oppaan l. Gästhamnsguiden kirjan. Edellinen meillä oli jo kaksi vuotta vanha.

VISBY- KLINTEHAMN  3/7 torstai (22nM)

Puskettiin siis vastatuuleen kohti Klintehamnia. Puuskissa tuuli 15m/s. "Herresmies ei luovi" sanotaan.
Perillä oltiin klo 13 maissa.

Las Palmasista tuttu Håkan oli meitä jo vastassa laiturissa. Oli raivannut kotisatamassaan meille valmiiksi paikat. Las Palmasissa olimme reissuvuonnamme samassa laiturissa ne yli 6 kuukautta. Håkan ja vaimonsa Marianne olivat meillä vieraana viime kesänä veneellään Seelarissa  Hallberg- Rassy 35 veneellään nimeltä Amiga Maris.

Vierailulla familjen Matsonin luona. Hokan ajelutti meitä saaren eteläosassa useissa paikoissa.

Lilla Karlsön ja Stora Karlsön ohitimme itäpuolitse.

Sää oli tuulinen ja kylmä. Håkan ajelutti meitä ympäristössä. Käytiin myös Burgsvikissa minne seuraavaksi siirryimme odottamaan ylitystä Puolaan. Mattsonit tarjosivat kotonaan koko porukalle Gotlannin lammasta
 ja muuta hyvää.  Oli mukava vierailla vuorostaan heidän kotonaan. Mattsoneilla on kolme lasta.Tytär miehineen on lammasfarmari.. Näimme ihania Gotlannin lampaan taljoja. Nämähän ovat harmaita ja kiharaturkkisia. Matkakassa ei kuitenkaan kestänyt nyt ostoa ( 2500 kr/talja noin ).  Mukava oli taas tavata.


KLINTEHAMN-BURGSVIK   4/7 perjantai (28 nM )

Aamusta jatkettiin matkaa klo 8.45. Nyt päästiin taas purjehtimaan mukavassa aurinkoisessa säässä.
Håkan kertoi, että seudulla runsaana pesivät linnut ovat nimeltään Sillgrissloja. Nämä ovat niitä lintuja joita näin pitkinä letkoina jopa 100 m pitkinä pitkällä reissullamme. Lentävät jonossa ja lähellä meren pintaa. Väriltään mustia ,mutta alusta on valkoinen. Stora- ja Lilla Karlsöllä mitkä saaret ovat tällä alueella ovat luonnonsuojelualueita ja näiden lintujen pesimäalueita.

 Just tähän aikaan heinäkuuta kuulemma ornitologit tulevat katselemaan kun näiden lintujen poikaset heittäytyvät korkean saaren kallioilta veteen. Kuulemma osa päätyy rantakivikkoon , mutta selviytyy siitä kurkun alla olevan paksun rasvakerroksen ansiosta. Pitää ottaa selvää mikä lintujen suomalainen nimi on. Olisko se kiisla ? ? Enpä tiedä .

Muuten sää Burgsvikissa jatkui lämpimänä. On se kumma miten ympäristön kokee erilailla eri säillä. Eilen tuulessa kaikki näytti tosi ankealta ja tylsältä.
Seutu on hiomakiviseutua. Ostimme pienen liippakiven ja kipparit kuvattiin pyörittämässä kylän keskustassa isoa tahkoa. Satamasta on ruokakauppaan n. kilometri. Tien varrella oli nättejä omakotitaloja.
Istuttin sitten juomaan kaupan edustalle.Siinä oli vierellä leipä- ja pullakauppias. Kertoi isoäitinsä tulleen nuorena Gotlantiin Torniojokilaaksosta piikomaan. Niin että niinkuin maanmiehiä. On tämä maailma  pieni !

Hel (yhdellä ällällä) Puolan Helin niemimaan kärjessä. Hyvä satama, suositellaan. Kaikki tarvittava lähellä.

Illanviettoa merimieskapakassa.

Helin satamalaiturissa tämä poika paistoi makeita sokerimunkkeja joka päivä.

Kansipäällikkö lyhytlahkeisissa. Kesä on alkanut.

Kipparinkaan ei tarvitse hytistä.




Ihmisiä kulki rannassa ja laiturissa kovasti nyt kauniilla säällä. Satamamaksu täällä   oli 200 kr. sähkön kanssa. Suihkut ja vessat olivat ihan ok. Satama oli aika pieni, mutta mahduttiin joukkoon kun satamamiehen avulla raivattiin tilaviin väleihin paikat. Visbyssä oli tankattu dieseliä viimeksi. Täällä saatiin lisää kanisterilla kylän huoltoasemalta. Satamamies käytti kippareita autollaan. Kyyti maksoi 40 kr.

Seuraavana aamuna sitten jatkettiin matkaa Puolaa kohti. Luvassa oli hyvää laitatuulta. Reittipiste otettiin Hel niemen seutuun. Luvassa oli lähes 150nM:n matka. Siitäpä seuraavalla kerralla enemmän !.







torstai 10. heinäkuuta 2014

Lyhennettynä Puolan matkan alkutaival

Matkaan päästiin vasta 14/6 lauantaina. Samana päivänä oli Oulun meripäivät Toppilassa.
Matkaanhan lähdettiin yhdessä Leinosen Tainan ja Ollin kanssa. He omalla s/y Zanallaan.
Leinosten venepaikka on Toppilansalmessa. Tutustuimme ensin meripäiviin ja sitten menoksi samana päivänä klo 17 maissa.

Nettiin on päästy vasta nyt. Siispä ajattelin kirjoittaa ennestään tutuista suomen ja ruotsin osuuksista vain lyhennetysti.

Toppilansalmesta ajelimme ensin yöksi MARJANIEMEEN Hailuotoon.Siellä irrotimme köydet aamulla klo 7.
Seuraava pysähdys oli KOKKOLAssa. Sinne oli sovittu sivukapellien asennus veneeseen. Mustallakarilla olikin jo vastassa Björndalin Rauha ja Imma ja poikansa Tomppa joka toi ja kiinnitti seinustat. Kaikki kävi kuin siimaa.
Ulla siskoa kävin katsomassa sairaalassa. Systerille tehtiin viikkoa aiemmin selkäleikkaus. Toipuilemassa on.
Joitakin tuttuja ehdittiin tavata Kiva !

Kokkolassa pidäteltiin vähän tuulta. Tiistaina iltapäivällä jatkettiin matkaa. Tarkoitus oli ajella suoraan ruotsin puolelle Holmö`´lle. Kone kuitenkin rupes valittamaan. Viimemetrit mentiin Zanan hinauksessa PIETARSAAREEN
koska tuuli tyyntyi olemattomiin eikä purjeilla päästy minnekään. P.saaressa  Volvon laiturissa oltiin klo 22 illalla.
Ongelmaa oli Zanassakin . Automaattiohjausta Olli ei saanut toimimaan, vaikka luuli, että Kokkolassa se korjautui.

Jeppestadissa sitten suodatettiin tankista dieselit ja tankki pestiin ja suodattimet vaihdettiin. Olli sai per puh automaattiohjauksen kalibroitua oikein ja asia hoitui heillä  sillä.


Torstaina 19/6 jatkettiin matkaa NORBYSKÄRIIN Ruotsin puolelle. Purjein meni matka hyvin. Poijussa piti yöpyä kun saaressa ruotsalaiset olivat vallanneet kylkikiinnityksessä koko laiturin. Seuraava etappi oli TRYSUNDAn kaunis satama. Siellä sitten vietettiin juhannus. Ruotsalaiset olivat jo klo 16 maissa saapumisaikaamme juhlatuulelle ja satamassa iloinen puheensolina.

Tilattiin juhannussauna uudesta nätistä saunarakennuksesta. Yllätys olikin sitten melkoinen, kun suihkuhanasta tuli vain jääkymää vettä ja uimavesi olis ollut yhtä jäistä. Muuten koko alkumatka Puolaan asti oli kylmää.
Sää oli ihan hanurista toteaa kipparikin.
Juhannus meni sitten ihan rauhallisissa merkeissä lopulta. Saareen ajoi meripelastuksen vene erään veneen perään. Ei tiedetä mitä oli tapahtunut, mutta veneestä siirrettiin nainen paareilla niska tuettuna meripelastus veneeseen. Tämä asia hiljensi sitten koko juhannuksenvietto porukan.

 s/y Zanan miehistö (Taina ja Olli ) juhannusaattona.


Juhannuspäivänä matkaa jatkettiin" Korkean Rannikon" läpi HÄRNÖSANDIIN. Konevika jatkui. Tunnin,  parin käytön jälkeen alkoi valitus. Purjehdittiin tietty niin paljon kuin suinkin,mutta rantautuessa olis koneen hyvä toimia. Sunnuntaina jatkettiin kohti Sundsvalia. Sielläkään ei ollut enää volvolle korjaajaa. Koneellahan oli vielä takuu voimassa.

 Härnösandista etelään.  Edessä on kaksi avattavaa siltaa.


SUNDSVALISSA käytiin vierailulla kanarianreissulla tutustumaamme  Janin luona. Jan haki meidät kotiinsa autolla.
Asuvat Söråkerissa vaimonsa Inga-Lisan kanssa. Talo oli entinen torppa ja Janin kotitalo. Olihan se nätisti entisöity ja uusittu ja vähän laajennetukin. Talo on töyräällä ja näkymä sieltä on merenlahdelle, jossa heillä on veneen paikka satamassa. Matkaan menee kuulemma 10 minuuttia pyöräillen. Mukavasti meni ilta illastaen hirvipaistia ja muuta hyvää. Toivotaan, että seilaavat ens kesänä Ouluun.

Juhannus takana. Vaatetus kuin myöhäissyksyllä. Kesää odotellaan.

Zana Sundsvallissa pursiseuran satamassa Hjärtsmannin venetarvikeliikkeen laiturissa.
Sundsvallissa nelostien uusi silta. Vielä keskeneräinen. Tulevaisuudessa kaupunki ohitetaan siltaa myöten.

Tiistaina 24/6 illansuussa rantauduttiin tuttuun AGÖn saaren satamaan. Täällä oli rakennettu uusi nätti grillikatos. Sauna oli entinen, mutta lämminvesisäiliö oli poltettu käyttökelvottomaksi. Vain Olli kävi saunomassa .

Seuraavana päivänä 25/6 tultiin klo 20.30 ÖREGRUNDIIN. Pohjoisesta tuuli ja jouduttiin perä tuuleen poijuun. Moringköysipaikat toisella puolella laituria olivat varatut. Hyvin pärjättiin kuitenkin tuulesta huolimatta. Käytiin syömässä pizzat samassa paikassa kuin v. 2011. Muisteltu on kuinka hyvää se oli. Olli tarjos silloin ja Rami nyt . Hyvää oli edelleen. Täällä saatiin Volvo Penta asiantuntija paikalle heidän omassa laiturissaan. Päällisin sanoi kaiken näyttävän olevan kunnossa. Kone toimikin nyt tänne tullessa ihan hyvin. Ei tarvinnut kansipäällikon enää pumppailla konetta konehuoneessa rantautumisvaiheessa kuten vielä Sundsvalissa. Ilmeisesti konevikaan oli vain syynä "törky " dieselissä ja ehkä pieni määrä vettä, mitkä pikkuhiljaa hävisivät uuden dieselin ja suodattimien vaihtojen jälkeen. Tankatessa on käytetty omaa "suodatintötteröä"
Öregrundissa on kaunis satama ja ympäristö myös kukkapihoineen ja hyvin hoidettuine vanhoine rakennuksineen Jasmiinit mm. olivat kukassa. Ilmakin oli jo lämmennyt sen verran, että suojan puolella tuulelta ihmiset olivat jo hetken vähemmissä vaatteissa.
Tuuli aika kylmästi koillisesta.



 Kansipäälliköt päiväkahvilla suojaisella pikkukadulla.

S/Y:t seairis ja zana Öregrundin huvivenesatamassa.

Tukholman saariston läpi ajeltiin seuraavaksi. BLIDÖn saarella yövyttiin seuraavan kerran 27/6 perjantai-iltana lähellä Furusundia. Satama oli suojaisassa lahdenpoukamassa. Rannassa oli krouvi mihin maksu suoritettiin. ( 150 kr/vrk täällä) Hinnat yleensä ruotsissa 150- 350/vrk riippuen sataman koosta ja palveluista.


Suojeltujen merimetsojen valtakuntaa. Kaikki elollinen on kuollut ja ammoniakin haju on kamala. Haisee kauas. Tällaisia saaria on Tukholman saaristossa useita.

Lauantaina pysähdyttiin (28/6 ) VAXHOLMIIN. Sateli ja tuuli kylmästi. Venepaikat saatiin . Sunnuntaina alkoi Tukholmasta Gotland Runt purjehduskilpailu. Menimme bussilla sinne katsomaan. Väkeä oli kovasti lähtöpaikalla ja kaiken maailman kojuja tavaraa kauppaamassa. Oli tietty venetarvikekojuja myös. Lähtöhän oli kuninkaan linnan edustalta. Kuvia otettiin täälläkin.Saa nähdä saadaanko laitettua tekstien väliin blogiin.
Kippari tilautti tänne yhteen kojuun uuden paremman jiippijarrun. Takaisin Vaxholmiin palasimme vesibussilla. Niitähän täällä saaristoalueella kulkee saarelta saarelle niinkuin ainakin busseja. Bussi lähti grand hotellin edestä ihan läheltä.
Vaxholmista mentiin  bussilla Tukholmaan ja takaisin tultiin tällä vesibussilla.
Vaxholmin sataman polttoainelaituri.

Vaxholmin linnoitus mistä venäläiset eivät päässeet läpi koskaan yrityksistä huolimatta.

Tukholmasta kuninkaan linna edustalta starttasi Gotland rund  purjehduskilpailu.

Saman kisan alkua.

Grönalundin huvipuisto.

Samana iltapäivänä jatkettiin matkaa kilpaveneiden välissä puikkelehtien kohti SANDHAMIA LÖKHOLMENIN satamaan yöksi. Täällä oli myös dieselin tankkauspaikka. Matkalla tuuli oli melko tyyntä ja kilpailijoiden matka purjein eteni kovin hitaasti. Koneella oli mukava ohitella. Vierassataman vesi ei riittänyt meille, joten yövyimme jäsensatamaan ihan vieressä.

Aamulla 30/6 maanantaina irrotettiin köydet  kohti Gotlantia. Siitäpä kerron toisella kertaa ja ehkä vähän tarkempaan.

Kilpailun osanottajat tuskailivat tyynessä kelissä kun me joilta ei ollut kiellettyä käyttää moottoria ohitimme heidät matkalla Gotlantiin. Morjestimme yhtä Oululaisvenettäkin.

Yöllä ohitimme suurimpia veneitä, jotka olivat ehtineet Gotska sandön  eteläpuolelle. Tuulta ei juuri nimeksikään, vaikka kuvasta voisi toisin kuvitella.











keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

KESÄN 2014 Suunnitelmia

 KUVAT SAAT SUUREMMIKSI KLIKKAAMALLA NIITÄ.

Kesäkuu on jo pian puolessa. Kiirettä pukkaa jos matkaan veneellä mielitään. Suunnitelmissa on talven ajan
ollut purjehtia  Puolaan ja sieltä Liettuaa, Latviaan ja Viroon. Itämeren sen puoleinen ranta on näkemättä veneellä. Matka alkaa ensi viikon lopulla toivon mukaan.

Uusi kajuutta l. dock house on ollut tekeillä Kokkolassa talven ajan. Toukokuun lopulla se sitten asennettiin Kokkolassa paikoilleen. Että sellainen reissu on jo tehty. Tulokseen olemme tyytyväisiä. Suojaa ja näkyvyyttä on sopivasti. Vielä on asentamatta muovi-ikkunalliset sivukapellit. Ne on luvassa saada paikoilleen Kokkolassa matkan alussa. Matkareittiä  ei ole vielä täysin lyöty lukkoon. Meitä voi seurata netissä ohjelmassa FIND SHIP. Nimiruudukkoon kirjoitetaan veneen MMSI numero eli 230012480. Sen jälkeen klikataan ruudukkoa SEARCH. Ruutuun  ilmestyy karttakuva jossa punaisen pisaran kärki osoittaa veneen paikan. Klikkaamalla karttaa saat sen suuremmaksi.

Valmisteluita on tehty pitkin kevättä ja " laivaa  lastattu " miltei päivittäin. Leinosen Taina ja Olli venekerhostamme lähtevät mukaan ja matkaan omalla veneellään. Toivotaan lämpimiä ilmoja ja hyviä tuulia.

Kirjoitellaan matkan varrelta kun siihen on mahdollisuus.