lauantai 26. toukokuuta 2012

Kielin kanava 24 -25/5 2012

Lisää kuvateksti


Tämä "riippulossi" oli niin suuri että sinne mahtuisi pari autoakin.

Tässä jäimme junan alle



Tällä tuoaan autoja Singapore oli sen kotisatama
Mahdottoman iso nosturi. Rattaita oli kuin tuhatjalkaisella jalkoja.
Sivuutuspaikoilla on tällaisia paaluja joihin laiva voi kiinnittyä

Osa niistä näyttää "vetelevän viimeisiä"





Tässä Rensburgin marinassa vietimme yön. Pimeällä ei saa huviveneillä kanavassa ajaa.

Suomalainen iso alus

Kansipäällikkö kapuamassa laiturille maksamaan sulkuvahdille kanavamaksun 18e

Vähän huonosti näkyy kuvasta, mutta tarkoitus on esittää miten köydet kiinnitetään kelluvaan ponttooniin  ja takaisin veneeseen, että päästään helposti sitten lähtemään eteenpäin

Portit Itämerelle avautuvat
Kanavassa paljon vesilintuja

Brunsbutelissä kanavan eteläpäässä on kaksi kanavansuuta Kielin kanavaan. Laivat menevät vasemmanpuoleisesta Neuer Vorhafenista ja pienemmät purret Alter  Vorhafenista. Oikeanpuoleinen on se pienveneille tarkoitettu. Sen oikealla reunalla on yacht waitin area. Siinä odotellaan kunnes valkoinen valo ilmoittaa, että kanavaan saa tulla kiinnittymään. Odottelijoita on aina muutamia. Peräkanaa siinä sitten kiinnitytään asianmukaisesti kelluvaan ponttooniin.

Ilma oli mukavan lämmin kulkea 8 kn sallitusti pitkin kanavaa. Kanava on noin 100 m leveä. Hyvin siinä sopii pienet veneet kulkemaan. Pelkillä purjeilla kulku on kiellettyä. Laivat joutuvat odottelemaan syrjäkkeillä toistensa kohtaamista. Liikennevalot ohjaavat niiden kulkemista
Komeita laivoja tuli vastaan ja purjeveneitäkin. Komein laiva tietenkin mielestäni oli suomalainen suuri ja sininen laiva ihan kanavan loppupäässä.
Kanavan sivuilla kulkee tiet ja taloja on pitkin kanavanvartta ...komeitakin. Teillä kulkee pyöräilijää ja lenkkeilijää. Muutamille tuli vilkutettua ja vastattiinkin sieltä. Kanavan varsi näkyy olevan suosittu asuntoautojen pysäkkipaikka. Näitä paikkoja näkyi useita. Lauttoja kulkee kanavan yli monessa paikkaa. Joskus tuntui, että niitä oli ihan liikaa. Lähtevät tietenkin ylitykseen muusta liikenteestä välittämättä. Sianpissa haisee  kanavassa voimakkaana . Viljelyhommat meneillään tietty , mutta muistaakseni tuoksu oli sama heinäkuussakin.

Tähän aikaan vuodesta pienveneet eivät saa kulkea klo 20.30-02.00 välisenä aikana. Yövyimme just h-hetkellä Rendsburgin pohjoispuolella ennen rautasiltaa ihan lähelle,vasemmalle puolelle kanavaa Borgstedtin marinaan. Aamulla tankattiin vettä ja jatkettiin matkaa klo 6.30. ( satamamaksu 18 e )


Aamu oli lämmin ja tyyni. Matkaa oli enää vain n. 35 kilometriä Holtenauhin josta kiinnitytään taas kanavasta ulos pääsyyn.
 Odottelua oli taas aika lyhyen ajan kunnes valkoinen valo syttyi ja nyt mentiin vasemman puoleiseen sulkuun
Reedsin allakassa kehotetaan olemaan soittelematta VHF:llä jos mahdollista. Kehotetaan vain seuraamaan valkoisen valon syttymistä tai kovaäänistä. Kanavamaksu maksetaan vain Holtenaun päässä. Kelluvalta ponttoonilta kiivetään tikkaita ylös maksamaan 18 euroa vieressä olevaan rakennukseen. Toisinpäin mennessä rakennus onkin jo vähän kauempana, siis sama rakennus. Sulusta ulos päästiin klo 9.15. Ilma oli tyyni ja aurinkoinen. Tuuleskelemaan alkoi vasta Fehmarnin sillan seutuvilla, jonne suunta otettiin.



 

keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Saksa Cuxhaven 22-24/5 2012

Rakennuksen seinäkirjoitus puhukoon puolestaan.

Kukat ovat tämänkesäisiä

Kaupungin kirkko

Rakennustyyli on perin saksalaista. Olemmehan Saksassa.

Tiiltä täällä on käytetty runsaasti rakennuksissa.

Poliisilla hieman suurempi vene kuin koti Oulussa.

Nämä teräsportit suljetaan jos vesi on vaarassa tulvia kaupunkiin. Sulkuportteja oli useita. Kaupunki on alempana ylävettä.

Tällaista en ole nähnyt Oulussa. Neliovinen Porsche.

Kansipäällikkö ei malttanut olla kokeilematta sataman aurinkotuoleja. Näitä tuoleja on pitkinä riveinä pitkin  Saksan hiekkarantoja

Satama-allas.

-
Satamakonttori.Tällä luiskalla köllötteli pieni hylje molempina päivinä vaan ei nyt.

Cuxhaveniin tulo oli koneajoa koko matkan. Matka Den Helderistä otti 31 tuntia. Tuuli vastaan koko matkan. Aallokko tosin hieman sivulta. Kuitenkin niin, että se esti käyttämästä normaalia matkanopeutta koneella ajettaessa.
Perille päästyämme olimme niin poikki, että unta riitti kokonaiset 20 tuntia. Oli reissun ennätys nukkumisessa. Matkalla nukkumisesta ei tullut mitään kuoppaisen kelin ja kovan alusliikenteen takia.

Aamuyöstä pimeässä jouduimme ison kalastaja-aluksen perään. AIS kertoi aluksen etenevän 3 solmun nopeutta. Ajattelin ohittaa sen vasemmalta. Muutin kurssia niin että ohitus tapahtuisi noin vajaan 2 kaapelin etäisyydeltä. Kun olinmme suoraan aluksen kohdalla se alkoi jiiraamaan vasemmalle, eli meitä kohden samalla lisäten vauhtia. Huomasin tämän jujun heti, sillä olen lukenut saman tapaisista hyökkäyksistä huviveneitä kohtaan purjehtijoiden matkakertomuksista.  Otin kaiken irti volvosta.  Ajoin suoraan pakoon isoa kalastusalusta. Laskin että jos hän yrittää ajaa päälle, päästän hänet niin lähelle kuin mahollista ja viimehetkellä veän sivulle. Iso alus ei käännyt niin ketterästi. En ole varma oliko aluksella pyyntivehkeet meressä eikä sen vuoksi saanut enempää vauhtia. Minä 9-10 solmun nopeuella piensin rakoa alukseen. Lopuksi kun kalastusaluksen kippari huomasi että pääsimme karkuun hän töryytti torvea tovin. Minä otin ajamani kurssin takaisin ja niin jatkoimme matkaa rauhallisemmissa merkeissä. Kalastusaluksia matkallamme olemme väistelleet lukemattomia. Tämä oli ainoa joka ryhtyi takaa-ajoon.
Mahoton sanoa mikä oli todellinen homman nimi. Ehkä vain pitää hauskaa miehistön kanssa yksinäisen purjeveneen kustannuksella yön pimeinä tapahtumaköyhinä tunteina??!!

Cuxhavenin satamaan tultuamme jäimme heti tankkaamaan dieseliä valmiiksi. Matka oli 175 nM. Varasuunnitelmana oli pysähtyä  välillä Borkumissa,mutta siitä siis luovuttiin. Tankkaus täällä on tosi automaattista . Kortilla vain pelataan. Itse kyllä pitää tankata. Väsyneitä vaikka oltiin, niin onnistuihan se.
Veneet ohjataan hyvin oikeille paikoille. Laitureiden päässä on ohjeet mitkä laiturit ovat alle 9 metrisille ja mitkä sitä pidemmille veneille.Vapaita paikkoja näytti olevan. Ne on merkitty vihreillä laatoilla.

Täällä tuli satamassa vastaan lämmin ja aurinkoisen utuinen sää. Kello oli 11 ja veneissä oli ihmisiä nauttimassa lämmöstä. Sieltä meille moikkailtiin. Köydet kiinnitettiin ja kävin konttorissa hoitamassa pakolliset. Satamamaksu kahdelta yöltä on  vain 26 euroa. Vesi ja sähkö tulee kortilta johon oli laattu 15 euroa. Vesitankki oli meillä  melkein tyhjä. Tankkia ei saatu ihan täyteen eikä kantta ehditty viruttaa kun kortilta paukut loppui. Sähköä riitti kortilta vain vajaaksi yöksi. Että aika kallista on täällä energia. Onneks on lämmintä ja meillä kaasua keittohommiin. Ei viitsitä tankata korttiin enempää euroja.
Syötiin purkkikeitot, käytiin suihkussa ja painuttiin pehkuihin. Siis nukuttiin 20 tuntia. Pari katkoa vain välissä.

Tämä päivä 23/5 keskiviikko on ollut lämmin ja pilvetön. Toinen kunnolla lämmin päivä kanarian jälkeen. Aamupalan jälkeen käytiin paikallisessa Lidl``ssä. Kyllä on saksalaisilla ruoka huomattavasti halvempaa kuin meillä Suomessa. Ja tarjonta on runsasta. Kauppareissun jälkeen( pyörillä )otettiin aurinkoa sitloorassa ja laiskoteltiin.  Illemmalla käytiin taas pyöräilemässä pitkin kaupunkia. Rhododendronit ja kastanjapuut kukkivat. Kauniita ja komeita omakotitaloja on paljon siisteine istutuksineen.Monenlaista kukkivaa pensasta näkyy pihoilla ja katujen vierustoilla. EI sellaisia ole meikämaisemissa. Roskia ei näy kaduilla . Kävelykatuja oli keskustassa. Kadun varresta ostettiin molemmille mieluiset  pusakat. Laatu oli hyvä ja hinta paikallaan. Sitten satuttiin siirtolapuutarha-alueelle. Sen vierellä kulki kapea kanava josta arvelin johdettavan vettä istutuksille. Mukavan näköisiä mökkejä ja pihoja. Rannan tuntumasa on se kelta-punainen iso rakennelma jossa seinässä lukee Navigare Nesesse Est. Sain selville ,että talo on kuninkaallinen Marina Casino vuodelta 1919. Tosin on sitä korjailtu vuosien varrella. Mahtava rakennus kauniine koristeluineen.

  Toinen asia jonka selvitin on se,että  jotkut saksalaiset tervehtivät sanoen  " MOIN " ei moi.
Satama- alueella on myös lauttaliikennettä. Sellainen kulkee esimerkiksi Helgolandiin.
Kova laivaliikenne menee tästä vierestä pitkin Elbeä niin että tööttäilyitä kuuluu tuon tuosta.

 Näin hylkeen ensimmäistä kertaa luonnossa. Se tosiaan köllötteli rannassa liuskan alkupäässä kahtena päivänä. Oli vissiin just noussut vedestä ensimmäisenä päivänä. Sen turkki oli mahan puolelta silloin ihan kullan värinen. Siinä se katseli ohikulkevia ja sitä ihailevia ihmisiä.

Huomenna on täällä korkea vesi kello 16. Kolme tuntia ennen sitä on paras aika lähteä myötävirtaa kohti Brunsbutteliä. Kolmisen tuntia matkaan vain tuhraantuu. Sieltä sitten mennään Kielin kanavaan jota pitkin Itämereen. Kanavahan on alle 100 km pitkä. Luvassa on kirkasta ja lämmintä säätä. Kippari kuulemma odottelee innolla kanavaan pääsyä... ja niin kansipäällikkökin. Sitten ovat vuorovedet ja virrat  takanapäin.

Seuraava päivä oli ihanan lämmin. Kävin vielä lenkillä lauttarannassa. Paljon oli matkalle aikovia rannassa ja kahviloissa. Matkamuisto myymälöissä  oli mukavia tavaroita. Tarttui jotain mukaan minullekin. Veneellä sitten aloimme valmistella lähtöä. Olimme sisätiloissa, kun kuulimme, että viereen oli tulossa vene. Sitten kuului perästä kolahdus. Kippari ryntäs kannelle huutaen.. " bloody hell !!".
Meitä ehkä vähän vanhempi pariskunta siinä oli  rantautumassa. Köydet kiinnitettyään mies tuli kipparin kanssa tarkistamaan kolahduksen tulosta. Ei näkynyt pahempia. Naapuri tuli heti veneeseemme riepuja ja putsausaineita mukanaan. Hyvin sai jäljet poistettua. Siinä työn lomassa jutustelimme niitä ja näitä ihan mukavissa merkeissä. Sitten meidät pyydettiin naapurin veneeseen sherrylle niinkuin korvaukseksi aiheuttamastaan harmista. Siinä juttu luisti. Huumorintajuisia ihmisiä olivat molemmat. Horst oli jäänyt leskeksi ja nyt oli tyttöystävä mukana kokeilemassa veneessä oloa. Tyttöystävä naureskeli, että ei hän mahda läpäistä testiä. Horstin kaikki kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta kuulemma kaikki veneilevät.
Vuosia sitten Horst oli käynyt Turussa ja Ahvenanmaalla veneellä. Kehottelimme, että ei kun pohjois-Suomeen ja Ouluun seuraava etappi, tervetuloa.
Meidän pitikin jo sitten pian irrottaa köydet ja jatkaa matkaa kohti Kielin kanavaa.
 . 

sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Hollanti 19-20/5 2012 DEN HELDER

Vebesataman vieressä valtava sotilastukikohta



Kanavia täällä on paljon

Katukuvaa lauantai-iltapäivällä.

Tätä koiraa kuljetettiin lastenvaunuissa.

Paikallisten rautavene. Ui alle metrissä. Kölit lasketaan sivulta alas kun on ylävesi.    

Den Helderiin tultiin lauantai aamuna kahdeksan maissa Ranskan Calaisista. Matkaa tehtiin muutama tunti alle vuorokausi. Meille luvattiin tuulta, mutta sitä ei kuitenkaan tullut. Koneiluksi meni.

Aamupäivästä näkyi  matkalla aurinko, mutta sitten oli päivä ja yö pilvinen.  Reitti tehtiin etukäteen ja tavallista tarkemmin, koska oltiin yö matkassa ja tiedettiin tuulipuistoja olevan edessä pimeän aikaan.
Ennen tuulipuistoja oli Ijmuidenin ja Rotterdamin satamien edustalla kaukana merellä  laivoja ankkurissa odottamassa satamaan pääsyä. Pimeällä näyttivät kaukaa  yhdeltä valohelminauhalta. Reittimme kulki turvallisuussyistä rannasta kaukana, mutta laivareittien ulkopuolella. Kuvasin mielenkiintoisen tilanteen tutkalta kun ohitimme ankkuroidut laivat ja lähestyimme tuulipuistoja. Parhaimmillaan laskin, että näin 16 laivan valot. Vain muutama niistä oli liikkeessä. Tuulimyllyt ovat kaikki rivissä ja  punaisella valolla varustettuja. Tyynellä säällä on ihan mielenkiintoista ajaa ja seurata valoja. Vapaavuoroissa on helpompaa ottaa kunnon  unet yöllä  tyynessä säässä. Välillä sateli vettä. Belgiassa ei käyty ollenkaan maissa nytkään. Aluevesien läpi kyllä ajettiin.

Den Helderissä oltiin siis aamusta ja vähän nukuttuamme lähdimme pyörillä kaupungille ja ruokakauppaan. Täällähän oltiin myös viime kesänä. Pyöräilijöitä täällä on tiheässä. Satama-alue on sotilas-aluetta. Ulos ja sisään satama-alueelle pääsee suljetun portin kautta nappia painamalla. Jostain näköetäisyydeltä kontrolloidaan kulkijat ja avataan portti.Kaupunkiin on matkaa noin kilometri.

Kävelykatuja on kaupungissa monta ja elämä vilkasta lauantaina ainakin kun ilma oli aurinkoinen ja lämpöä n. 20 astetta vaikka viileä tuulenvire kävikin. Puissa on vasta pienet lehdet. Hevoskastanjat kukkivat komeana. Paikallisessa "mäkkärissä" otettiin pikaiset annokset nälkään.  Siihen sattui viereen tosiaan vanhempi pariskunta lastenrattaita työntäen. Sellaiset kevyen oloiset rattaat. Ajattelin , että mummu ja pappa siinä lapsenlastaan työntelevät. Vähän piti hieroa silmiä kun pappa sieltä vaunusta nosti pienen koiran esiin. Kaikkea sitä näkee.

Sunnuntai oli aamusta sateinen. Oli päätetty käväistä läheisessä merimuseossa. Sieltä ovat sukellusvene ja muut meriaiheiset kuvat. Sotaisa on tämänkin paikan historia. Napoleonkin on käynyt täällä huseeraamassa. Käytiin sukellusveneen sisällä mm. Venehän on lähes 80 metriä pitkä. Vipua ja mittariahan siellä riitti. Kapeat oli miehistön makuukset ja samoin keittiö. Nukkumista tietty vuoroteltiin. Päällystöllä oli omat tilansa vähän tilavammat. Tästä sukellusveneestä pystyttiin ampumaan torpeedoja sekä keulasta että perästä. Vaikka vene oli jo vanha sillä päästiin veden alla 17 solmua ja pinnalla 14 solmua.
 Paljon oli alueella nähtävää . Oli muotokuvia laivaston päällystöstä usealta vuosikymmeneltä komeine univormuineen ja" räniköineen." Pienoismalleja  laivoista ja myös sotalaivoista oli esillä. Mielenkiintoinen oli Somalian merirosvoista kertova huone. Hollantilaisethan aika aktiivisesti osallistuvat  Somalian rannikolla rosvoilun torjuntatyöhön. Näytteillä oli mm. pari takavarikoitua venettä. Sisällä niissä oli kovaa aseistusta jopa panssarintorjunta-aseita. Polttoainekanistereita oli  veneissä roppakaupalla ja kaikentaista pyssyä ja puukkoa.  Harmitti kun siellä oli kuvattuna yhden merirosvon haastattelu, mutta hollanniksi vain.

Sataman naispuoliselta marineerolta saimme tietää, että Sea Iriksen kaksi metrisellä syväyksellä ei kannata mennä kanaaleihin pohjoiseen päin. Kovia vastatuulia on luvassa viikon verran. Huominen maanantai on vähän tyynempää. Klo 3 yöllä olis hyvä myötävirta pohjoiseen. Silloin lähdemme jatkamaan matkaa. Kelistä riippuu menemmekö Saksan Borkumiin vai jatkammeko suoraan Cuxhaveniin . Mukavaa kun ilta pitkästä aikaa on  nyt aurinkoinen ja tyyni. Saimme pitkästä aikaa istua sitloorassa lämpimässä.







Tutkakuva yöllä pimeässä ja sateessa. Isot pisteet ankkuroituja laivoja. Vasemmassa reunassa tuulimylly rivistöjä   
  .
  

CALAIS ja DOVER 16-18/5

Boulognesta lähdettiin edelleen Ranskassa Calaisiin 16/5 keskiviikkona klo 7.45. Matkaa oli reilut 40 merimailia vain. Matka kesti siis vain vajaat neljä tuntia. Purjein mentiin melkein koko matka. Alku oli vastatuulta. Sitten oli hyvää myötävirtaa ja purjetuulta loppumatka. Kartalta nähtiin , että tuli ylitettyä Englannin kanaalin alittava tunneli. Loppupäässä näkyi sekä Calais että vähän Englannin rannikkoa.

Calaisissa emme käyneetkään tulomatkalla. Sataman suulla siellä on kova liikenne: lauttaliikenne ,laivaliikenne ja pienveneet siihen sekaan. Reedsin allakasta tutustuttiin etukäteen olosuhteisiin ja se kyllä kannatti. Tiettiin mihin suunnata ja liikennevalojen paikat ennakoitiin. Satamassahan on kanavia laivoille ja kynnys ja avattava silta huvivenesatamaan. Edustalla on poijut odottelijoille. Pääsimme sisään sopivasti vain muutaman minuutin odottelun jälkeen. Vähän hirvitti kynnys, mutta  seinässä olevan mitan mukaan vettä siinä oli jo 3,75 metriä. Ei raapassu ! R-allakasta tiedettiin jo mihin laituriin  vierasveneiden tuli suunnata. Laituriin tuli  vastaanottaja paikalle ilman kutsua. Satamamaksu oli 57,02 e/2 yötä. Huvittaa täällä etelässä tämä pikkupennien pyöritys. Perillä oltiin siis 11.30.  Kaupunkia lähdettiin katselemaan jo iltapäivästä.

Kipparihan on käynyt täällä 15-vuotiaana pojankloppina. Oli päättänyt lähteä merille ja lähtemään  pääsi isän allekirjoittamalla luvalla. Keväästä syksyyn se merimiesura kesti. Muisteli, että laiva meni kanavasulkua ihan kaupunkiin asti. Illalla oli merimiesten kanssa käynyt parissa kapakassa. Jotain makeaa viiniä  pikarissa olivat miehet tilanneet pojalle . Sitten olivat pelotelleet jollain isolla, karvaisella naistarjoilijalla. Satamaa kierreltiin ja kippari tunnisti jotain paikkoja ..nostalgiaa 51 vuoden takaa. Lähellä satamaa oli yks pubi .. seinässä luki , että vuodesta 1664 lähtien. Nyt näytti kyllä, että luukut oli ovessa ja ikkunoissa.

Kuvissa jo tuli tärkeimmät paikat kuvattua ja selitettyä. Mieleen jäi siisti ja kaunis kaupunki leikattuine puineen ja pensaskuvioineen. Selvästi hyvinvoiva on kaupunki.

Kippari lähetteli sitten tutuille viestejä, että Iris pakottaa lähtemään käymään lautalla Doverissa. Seuraavana aamuna sitten mentiin lauttarantaan klo 9.50 lähtevälle ferrylle. Paikalla piti olla 40 min aikaisemmin.
Eipä kippari  enää valittanyt kun päästiin perille. Lauttamatka kesti 90 min ja maksoi vain 34,50 euroa kahdelta meno-paluu. Lautat kulkevat edestakaisin noin tunnin välein. Päivä oli pilvinen ja viileä, mutta onneks satoi vasta lautalla paluumatkalla ja silloinkin vain vähän.

Doverin linnassa oli katseltavaa ihan koko päiväksi. Kuviahan on jo ladattu  sieltä. Kävelimme sinne ylämäkeen ja osittain rappuja  kilometrin verran. Oli se valtava alue rakennuksineen ja pihoineen. Kirkkokin siellä oli kaunis ja kunnossa pidetty. Sinne tuli meidän kanssa samaan aikaan koululaisryhmä sellaisia murrosikäisiä iso porukka. Koko ryhmä oli samaa rotua, jotain kiinalaiseen ulkonäköön viittaavaa, mutta ei ihan.
Opettajat olivat meikänäköisiä kaikki neljä. Ulos tultuamme kirkosta  toinen miesopettajista kysyi minulta mistä olemme. Kerroin mistä  ja miten olemme liikkeellä. Ope pyysi minua odottamaan vierellään hetken.  Kutsui oppilaansa kokoon ja kertoi, että..tämä lady on Suomesta ja miehensä kanssa ollut noin vuoden matkalla  purjeveneelläja käynyt mm. Kanarian saarilla. Lisäsin siinä vielä, että kävimme kaikilla Kanarian seitsemällä saarella ja Porto Santossa ja Madeiralla. Lisäsin vielä,että ehdimme käydä  myös El Hierrolla  ja Restingassa kaksi viikkoa ennen kuin tulivuori alkoi purkautua Restingan edustalla. Ope ihmetteli, että  hän  ei ole ollenkaan tietoinen mistään tulivuoren purkautumisesta. Tulihan siinä uutta opittavaa koko porukalle. Jospahan sitten tutustuivat tunnilla, että missä  se on tämä Suomi jne.

Matkamuistomyymälä ja kahvilaa oli pitkin linna-aluetta. Nälkä ja jano siinä välillä tulikin ylös ja alas päivän kiivetessä. Hintataso on kyllä korkea Las Palmasiin verrattuna...todettiin taas kerran.
Reissu kyllä kannatti sanoi kipparikin.

Seuraavana aamuna tuli äkkilähtö eteenpäin. Kuultiin ,että sataman silta aukaistaan klo 9.50. Suuntana on Hollannin Den Helder, jossa kävimme jo tulomatkalla. Matka sinne kestää vajaan vuorokauden. Siinä kuluu päivä ja yö.

Muista  matkalla olevista sen verran, että Pinta on nyt Hollannin kanaaleilla, Gotlantilaiset Marianne ja Håkan  pohjoiseen tulossa Madeiran Funchalissa ( aikovat tulla  Azoreitten kautta ). Englantil. Kaye ja Nigel joutuivat jättämään veneensä La Corunaan ja palaamaan Englantiin lentokoneella Kayen äidin sairastumisen vuoksi. Eve ja Andrus varustelevat Turussa Suwenaansa kesäreissuun.







lauantai 19. toukokuuta 2012

Kuvia Doverista

Doverin linnoitus


Alue on niin suuri että turistit voivat säästää jalkojaan ja ajaa "potnapekalla"ympäri linnoitusta. Vaunun takana Buforsin varhaismalli jolla heitettiin kivenmurikoita.

Linnan kaivon vintturi. Tällä välityksellä ämpäri nousi kevyesti kaivosta. Kaivo lähellä keittiöä sisällä linnassa.

Aseistusta ja kypäriä.



Kanunoita

Linnoituksen rakennuksia
Dover Castle (puolustuslinnoitus) jota on rakennettu ja laajennettu viimeiset 2000 vuotta. Alue on laaja ja sijaitsee korkean liitukallion huipulla. Linnoitus mm. näytteli merkittävää osaa toisen mailmansodan aikana. Sen maanalaisista bunkkereista johdettiin liittoutuneiden sotatoimia. Siellä on mm maanalainen sairaala jossa maanalaisia käytäviä yli 6 km. Paikka on nykyään museona jossa esitellaan sodanaikaista toimintaa kuvin, filmein ja oppaiden suullisilla kertomuksilla. Tämä paikka oli Hitlerille verrattoman arvokas saada ehjänä itselleen voitettuaan sodan. Hän olisi voinut pommittaa linnoituksen raunioiksi helposti mutta säästi sen em. syystä.
Kuvassa linnoituksen kirkko. Päädyssä oleva majakkarakennus on Roomalaisten rakentama. Pientä pintaremonttia jo kaipaisi.






Tässä linnoituksen keittiö vanhalta ajalta.








Korkea sotapäällikkö toisessa mailman sodassa jota patsas kuvaa kutsuttiin eläkkeeltä takaisin palvelukseen. Sodan lopussa kuoli lentokoneen maahansyöksyssä.


Kirkosta jäljellä vain tämä sodan jäljeltä.
Katukuva



Kallio korkeampi kuin kuvassa näkyy. linnoitus on sen päällä.
Englantilaisten konservatiivisyyden olen tiennyt. Se näyttää yltävän myös autoihin. Tosin näin uudempiakin kadulla

Satama