Viikon on vene ollut vesillä ja työ ja hommailu jatkuu. Kipparilla riittää askartelua tekniikan parissa. Kyllä meikäkin siinä välillä on ollut ihan tarpeelinen mutterista pitelijänä jne. Uusi kone kyllä jo toimii. Kävästy on jo torinrannassa tankilla vesillelaskupäivänä Tänään kiireellä kyllä kaupungin edustalla kokeilimme purjehtimista. Tuuli oli melko leppoisa. Vauhtia saatiin silti ihan mukavasti jopa >5 solmua ja ylikin.
Viimetinkaan olemme saaneet paperiasiat mallilleen. Kansainvälinen huviveneilijän lupakirja tuli molemmille. Ensiapukurssikin tuli siksi käytyä . Ei silti .. ihan asiallinen juttu. Rekisteriote saatiin englanninkielisenä suomea taitamattomia varten. Kuulemma ulkomaalaisia viranomaisia kiinnostaa kuka veneen omistaa. Alkuperäisessä otteessakin kyllä lukee myös engl. ..owner omistajan nimen alla..
Jotta tavara löytyis veneestä sitä tarvittaessa, olemme yrittäneet sijoitella ne ajatuksella. Olen piirtänyt kartan tavaroiden sijainneista loosseittain tai" huoneettain". Mm salongin puolella on kaikki ruokatavara sohvien alla tai selkänojissa tai pilssissä l. lattian alla lokeroissaan muovilaatikoissa. Tutut jo tietävät, että Haaparannassa on käyty hakemassa sotilaiden hernevelliä ja fiiberikauraryyniä...ja vähän muutaki
Kovien tuulten varalle ompelin salongin toiselle sohvalle "myrskypunkan", että lepäilijä säilyis ehjänä ja sais nukuttua. Paikallaan se punkka istuu jo valmiina istuinpehmuksen alla. Vinsseille ompelin suojat helteiden varalle jos joskus päästään lekottelemaan helteiseen satamaan. Muovisia kannellisia astioita on hankittu ruokatavaroille kaappeihin. Ryynit, spagetit ja riisit yms. on varastoitu minigrip pusseihin kosteuden varalta. Kaikki nämä vinkit on saatu seuraamalla netistä matkalla olleiden kertomuksia.
Kotonakin on pihahommia ja kevätsiivouksia . . . mutta ajan kanssa välttämättömät. Yritän välttää "ressiä".
Pihasta onkin tehty tarkoituksella helppohoitoinen. Saa nähdä mitä mieltä lapset ovat kesällä.
Matkaan ei oikein vielä osaa suhtautua. Läheisiä varmasti tulee ikävä. . . jos pidemmälle päästään Varmasti ikävä iskee kun lapsenlapsia ei näe vähään aikaan ..eikä näe paikan päällä hetkeen miten varttuvat. Mutta onhan noita yhteysvälineitä ja lentokoneet kulkee
Tätä päivää eletään ja elää kuulemma kannattaa ja haaveita toteuttaa niin kauan kuin jalka nousee ja terveyttä riittää . Siis sitä toivomme...
