lauantai 27. elokuuta 2011

FUNCHAL, MADEIRA 26-30/8

Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.


































PORTO SANTOSTA  lilluttiin lämpimässä ja melkein tyynessä kuutisen tuntia Funchaliin.
Meillähän oli paikkavaraus suureen satamaan Calhetaan Funchalista eteenpäin rannikkoa. Ajeltiin aika läheltä rantaa, Maisemat oli meille vielä vieraat. Näkemistä ja ihmettelemistä maisemissa vain riittää. Nähtiin kun lentokone laskeutui Funchalin kentälle mm.

FUNCHALIN satamaan kuitenkin ohjattiin. Imaryn kartassa nimittäin luki, että kartantekijälle oli kerrottu, että alle 60 jalkaisille veneille kyllä paikka järjestyy. Ja niinhän meitä onnisti. Ensiks satamamies ohjasi meidät toisen veneen kylkeen. Alavedellä tämä vene oli niin kaukana laiturista, että naruja sai kiskoa tosissaan , että pääsi laituriin. Kippari puhui sitten sisäänkirjoittautumisen jälkeen meille hyvän paikan  lähempää perä edellä laituriin ja ankkurinaruun mikä kulkee pohjassa.Satamamies vielä ystävällisesti perui paikkamme Calhetaan puhelimessa.Uusi paikkamme oli lähempänä  laiturin ponttoonissa. Kurakinttaat siinä tarvittiin limaisissa naruissa. Tähän ajaessamma oli laiturilla paljon ihmisiä seuraamassa kiinnittymistämme. Mallikkaasti kyllä suoriuduimme paikkaamme . Satamamies oli vastassa ojentamassa ankkuriköyttä.

Ennen tätä paikansiirtoa meillä kävi naishenkilö ja mies tarkastamassa veneen sisältä. Vähän aukoilivat kaappeja ja täyttivät papereitaan. Ihan ystävällisessä hengessä kaikki sujui. Oli siinä naishenkilöllä hommansa päästä veneeseen ja sieltä vielä ylös.


Satamamaksu oli 23 e/vrk. Kävästiin katsomassa vessoja. Täytyy sanoa, että heikoimmat tähän asti. Paikalla oli remontti käynnissä. Viemäri ei vetänyt. Vessat ja suihkut olivat auki remontin vuoksi vain tiettyinä kellonaikoina. Veneilijät kyllä ihmettelivät eikö remonttia olis voinut tehdä hiljaisempaan veneilyaikaan.
Muuten ei ole valittamista palveluissa ja olemisessa.

Meidän ihan lähellä on ruotsalais kolmen miehen porukka. Heillekin löytyi paikka ennen meitä. Lähtivät Porto Santosta jo edellisenä iltana myöhään.  

LAUANTAI aamu oli pilvinen mutta lämmin. Käytiin ostamassa pienet maalipurkit logon tekoa varten. Kovaa on taiteilijan elämä. Moni kävi siinä jutustelemassa maalaillessani. Toivottavasti maali pysyy.  Porto Santossa jäi logo tekemättä. Tämä nyt oli sellainen äkkissuunniteltu taideteos, mutta tuntui että se piti saada aikaseks.
.
Lauantaina  klo18 olimme  kutsuttuja ruotsalaisen Johnín syntymäpäiville. Täytti 67 vuotta. Göran oli valmistanut pihvit , valkosipuliperunat ja salaatit. Lennart taas oli paistanut sokerikakun. Kakun kanssa tarjottiin tuoreita hedelmiä ja vispikermaa. Viinit ja vesi oli ruokajuomana. Johnin lapset olivat panneet matkaan isälle jo lahjan,  omilla kuvillaan koristellun Capten Morgan pullon. Ostettiin mukava pattereilla toimiva valoa vaihtava paksusta lasista tehty päytäkoriste lahjaksi sankarille. Se oli tosi nätti kapistus ja sopiva veneeseen.. Mukavia miehiä. Las Palmasiin lähtevät täältä. Göran lentää sieltä töihin.. Voi raukkaa !!

Illalla vielä käytiin kuuntelemassa rannassa musiikkia . Casinon hotellissa juotiin kahvit ja pyörähdettiin yks rumba ja hidas valssi.

SUNNUNTAIKSI oli varattu Ruotsin poikien kanssa pienellä linjurilla päivän retki ympäri saarta. Mukana oli vielä pariskunta Lissabonista poikansa kanssa. Bussiin sopi kuskin lisäksi 8 henkeä. Kuski George selosteli nähtävyyksiä englanniksi. Kierrettiin vuoria ja rotkoja ja levadoita. Levadoita oli alettu rakentaa jo 1500-luvulla. Vanhimpaan niistä tutustuttiin paikalla. Sen vierellä oli vesilaitos, paikkakunnan valtimo,sanoi George. Levadan pituus oli 25 km..Jokaisella asutulla kukkulalla on tietty omansa. Ihan ylhäällä oli aivan tasainen alue vuorella( jotain 1600m korkea ). Pilvien läpi mentiin ylös autolla. Vesipisaroita tuli tuulilasiin.Käytiin mm. Camara de Loboksessa missä Churchill maalaili maisemia lomaillessaan. Porto Monizissa syötiin matkan hintaan kuuluva monipuolinen ja maistuva lounas paikallisessa ravintolassa meren äärellä. Sao Vicentessä pysähdyttiin katselemaan paikkakunnan juhlintaa. Kysymyksessä oli viikon kestävä kirkollinen vuosittainen juhla. Päätöspäivä oli tämä sunnuntai. Kylä oli kovasti koristeltu kukkaseppelein. Kirkko oli sisältä koristeltu kallankukin. Niitä oli aivan tavattomasti kirkon etuosassa. Kaunista !!!! Kadulle oli sommiteltu pyöreä taideteos, jossa rypäleitä ,leipää ja iso pikari.ja siitä johti metritolkulla kukan terälehdistä tehty kaksvärinen polku eteenpäin. Kuvattiin.!
Nähtävää riitti retkellä. Lopussa oltiin jo melko väsyneitä. Nähtiin me matkalla"Paulan hotelli". Uusin paikkakunnalla sanoi George.Komea oli ja moderni.

Nokoset maistu retken jälkeen. Illalla käytiin vielä Paulan suosittelemassa paikassa kuuntelemassa musiikkia.
Englantilainen yhden miehen orkesteri soitti ihan mukavasti. Tuli vähän pyörähdettyäkin. Pieniä lapsia vanhempineen oli kans paikalla . Ennen soitantaa esiintyi mies papukaijojensa kanssa. Kivoja temppuja esittivät. Paikalla oli meitä vähän vanhempi pariskunta Englannista. Mies tuli juttelemaan. Olivat kovia tanssimaan. Mies on  kans purjehtinut. Asustelivat nyt eläkkeellä ollessaan vähän siellä sun täällä . Putkiasioissa oli työskennellyt. Tiesi Jaron ja Pietarsaaren , oli käynytkin siellä. Käväisivät maanataina satamassa ja Alex veneelläkin, mutta Moira ei uskaltanut tulla veneeseen.

MAANANTAI  oli helteinen ja aurinkoinen heti aamusta.  Vierestä iso katamaraani kuljettaa porukoita merelle. Kaikenlaista yritystä on satamassa kauppaamassa venereissuja kuka delfiineitä kuka valaita katselemaan. Päivittäin kulkee myös laiva Porto Santoon..Sitä jotenki sokeutuu näille nähtävyyksille. Ei yhtään innosta ravata museoita tms. Helteessä on välillä ihan mukava vain oleilla. Tai pahimpaan aikaan kirjoitella blogia ja näin saada rauhaa sielulleen. Paikallisessa Mercadossa kävästiin katselemassa ympärille. Oli siinä outoa hedelmää. Maistiaisia saatiin ihan tyrkyttämällä. Kalatiskit oli kans täälläkin mahtavat ja tarjonta outoa. Matkamuistoihin ei ole onneks tarvinnut perehtyä, matkalla kun edelleen ollaan. Tarjontaa on kyllä näissä turisti paikoissa joka nurkalla. Siks syrjäisemmillä alueilla on välillä mukava olla.

Huomenissa aiotaan jatkaa kanarialle La Palmaan. Sinne on. n. 280 nM. Alle 2 vrk pitäis sujua. Hyviä kelejä on luvattu. Me nyt halutaan käydä nuo pikkusaaret Hierro ja Gomera mukaan lukien ensiks ja sitten vasta Gran Canarialle,Teneriffalle ja Lanzarotelle .Merivirtojen mukaan toisinpäin olis ehkä järkevämpää.  Las Palmasista yritetään saada pitempiaikainen paikka. Siks kun siellä on halvinta. Paikkoja katsellaan tietty linja-autoista  retkillä  Hierron vanha 0-meridiaani on yks must.
Sinnehän ennen luultiin maailman loppuvan.

Sundsvalin ja Hudigsvalin pojat kävivät meillä kahvilla ennen lähtöään Las Palmasiin.Oli mukava tarjota vuorostaan meidänkin mukavalle porukalle ja toivottaa hyvää matkaa. Ehkä näemme Gran Canarialla vielä. Ainakin John Sundsvalista aikoo tulla joskus meille vieraaksi Ouluun, Kempeleeseen ja Seelariin. Ehkä koko porukka vaimoineen.

Illalla käväistiin vielä katselemassa. puistossa kansainvälisiä kansantanssi esityksiä .Alex niitä mainosteli. Ihan ilmainen tapahtuma puistossa, jossa kivestä tehty amfiteatterimainen näyttämö ja istuimet. Kyseessä oli  ihan kansainvälinen IIIV Eurooppalainen folkloreviikko. Kuulutukset tapahtuivat portugaliksi, englanniksi ja ranskaksi.  Nyt esiintyi madeiralainen, liettualainen ja venezuelalainen ryhmä. Pitkiä ohjelmia vetivät. Yhteensä kaksi tuntia kesti illan esitykset. Katsojia oli penkit täynnä ja vielä lisää. Meillä oli hyvät istumapaikat. Kankut vähän puutu kivipenkissä. Ei tullut aika pitkäks!!! Ja ilta oli ihanan lämmin.

TIISTAI  30/8  Herättiin vasta yli kahdeksan. Vähän dieseliä pitäis saada , n, 25 litraa kanisteriin vielä varalle.
Aurinko jo helottaa. Taitaa ja toivottavasti  tulee kaunis päivä merellä. Aamulenkki pitää vielä tehdä ja katsella rannan näkymiä. Saa nähdä tuleeko tänne palattua joskus. Seuraavasta nettiyhteydestä ei ole tietoa. Hyvää päivää kaikille lukijoillemme.!!! Koittakaa tareta !! Olli soitti, että lämmintä teillä on tänään 12 astetta.















torstai 25. elokuuta 2011

CASCAIS ja LISSABON 17-20/8


















Nasaresta matka kesti n. 11 tuntia ja  maileja oli n. 70.  Mukavasti meni sään vuoksi. Tuulta oli sopivasti ja loppumatkasta meni  muutama tunti ihan jopa purjein pelkästään.Alkumatka meni pyydyksiä tarkkaillessa. Liikennettä ei ollut paljoa.

CASCAISISSA sataman edustalla oli hyvä ankkuripaikka  Reedsin almanakan mukaan. Ilta oli jo tulossa ja  kello oli 18.
Jäimme siis ankkuriin suojaisaan poukamaan. Ilta oli lämmin ja valoisaakin vielä pari tuntia. Vieressä oli ruotsalainen mies veneellään. Vaimo tuli lentokoneella Cascaisiin . Oli ollut viikon Ruotsissa lastenlasten luona.
Mies kävi sitten kumiveneellä hakemassa hänet sataman rannasta. Soutaen, koska perämoottori ei lähtenyt käyntiin. Paluumatkalla kun olivat, huutelin heille, että " hur romantiskt !"

Ranta näytti kauniilta uimarantoineen ja taloineen ja palmurivineen. Iltavalaistuksessa sitä  oli somaa katsella ulkosalla kaukalossa.

Seuraava aamu oli kirkas ja tyyni ankkuripaikassa. Hyvin saimme tyynessä nukutuksi.Siirryimme satamaan klo 8. Kaksi nuorta miestä juoksi heti ponttoonille vastaan. Receptioni aukesi vasta klo 9. Jäimme sitä odottelamaan. Satamamaksu oli n. 40 euroa/ vrk ja muutama sentti päälle. Kallein tähän asti. Tarkkana tutkittiin venepaperit.Tervetuliaisiksi meille lopuksi ojennettiin viinipullo kauniissa pakkauksessa.

Aamupalat syötiin ja suunniteltiin alkajaisiksi heti lähteä Lissaboniin. Matkaa sinne oli junalla vain puoli tuntia.
Liput maksoi vain vähän päälle kuusi euroa meno-paluu kahdelta. Asutusta oli tietty koko matkan ja pysäkkejä muutama.Rata kulki pitkin merenrantaa.

Pääteasemalle ajettiin niinkuin Manuel Coelho oli neuvonut. Monien kyselyiden jälkeen viimein löytyi kauppa josta saatiin Madeiran kartta. Kauppa oli siinä ihan nurkalla. Kadulla kuljeskellessamme satuimme kaksikerroksisen turistibussin viereen. Kysyttiin mitä maksaa ja saako tulla sisään. Onnisti... 15 euroa per henki ja saa ajella 2 päivää sinistä linjaa ja punaista linjaa. Kuuma oli päivä ja bussissa istuttiin vissiin pari tuntia ihailemassa suurkaupungin nähtävyyksiä. Selostuskielen sai valita kuulokkeisiin seinästä näppäämällä. Hyvinhän sieltä ylhäältä näki. Nähtiin mm. se kuuluisa pitkä  v. 1966 valmistunut silta  joka kulkee Tejo-joen yli. Sillä kulkee myös junarata. Vastarannalla on se kuuluisa 110 metriä korkea Kristus-patsas. Komeitä rakennuksia ja puistoalueita näkyi matkan varrella.  Eipä enää jaksettu ajatella seuraavaa kiertoajelua siinä helteessä. Muuten ihmetellä piti miten täälläkin oli hylättyjä kauniita vanhoja taloja parvekkeineen rapistumassa siellä täällä muiden rakennusten välissä. Liekö omistussuhteet ongelma.

Paluumatkalla kävimme paikallisessa Jumbo tavaratalossa ruokaostoksilla Cascaisissa.  Olihan modernia ja tilaa ja tarjolla tavaraa. Taxilla ajettiin sapuskat veneelle. Kolme euroa vain oli kyyti.

Cascaisissa valmisteltiin paikallista merijuhlaa, kertoi taximies. Kuulemma hänen piti viedä maanantaina 8 ja 10 vuotiaat tyttärensä kuuntelemaan jotain kuuluisaa bändiä. Kuuluisia esiintyjiä oli tulossa  juhlaan esiintymään.
Mies kertoi, että tyttöjen suosikkibändi soittaa aika meluisaa musiikkia.

Cascaisissa käveltiin vielä illalla kaupungissa. Kuunneltiin yhtä fado-laulajaa ulkosalla ravintolassa. Kauniisti lauloi ja muutama kappale kuulosti ihan tutulta.Ravinteleita oli täälläkin pilvin pimein ja asiakkaita näytti riittävän.

Sataman vierellä oli komea ja korkea linnan  muuri. Sen alapuolella oli paikallinen komea venekerho ja toisella puolen maan alle osittain rakennettu marinan parkkihalli. Rakenteet oli melko uusia. Vähän eri luokkaa  kuin marinat Suomessa. No onhan sääolosuhteetkin toiset. Kova työ on muuten kyllä ollut joka satamassa aallonmurtajissa.

Seuraava päivä oli perjantai. Kuuma aurinko paistoi koko päivän. Nähtävyyksiin ei ollut enää innostusta. Liika on aina liikaa. Veneessä hommailtiin asioita kuntoon ja välillä otettiin aurinkoa. Jo ennen mainittu ruotsalainen pariskunta  oli myös tullut satamaan. Suunnittelivat matkaa eteenpäin pitkin Afrikan rantaa jonkin matkaa ja sitten Kap Verden kautta Brasiliaan. Sieltä palaavat sitten Kanarian kautta kotimatkalle. Kahviteltiin meillä. S aimme heiltä hyviä vinkkejä Madeirasta ja Kanariastakin purjehdusmielessä. Olivat siellä käyneet joskus aikaisemmin. Illansuussa käväisin uimassa paikallisella hiekkarannalla kun oli ollut niin kuuma päivä.

Turistaja näkyy kovasti kaupungin kaduilla. Siisti ja kaunis oli kaupunki, Merijuhlia valmistelivat ja musiikki raikui.
Illalla kuunneltiin pimeässä veneellä rannan musiikkia..  Yöllä alkoi sataa ja vähän jyrisikin.

Seuraavana päivänä noustiin jo hyvissä ajoin. Säät tutkailtiin satamakonttorista. Tankattiin vedet ja dieselit ja aloitettiin  matka kohti Madeiran saaria. Porto Santoon suunnattiin ensimmäiseksi. Maileja laskettiin olevan n. 550, että muutama vuorokausi menee merellä.