Kalmar

Suomalaisveneet, Saksalainen keskellä Kalmarissa. Pyykkipäivä molemmilla.

Joutsen emo Hautomispuuhissa. Puoliso vartioi lähistöllä.

Tuomiokirkko Valmistui 1702 Työ kesti 40 vuotta.

Kalmarin linna 1500 luvulta.

Pyykkejä kuivatetaan myös kadun puolella. Vanhat talot puusta toisin kuin Tanskassa.

Emo ruokatunnilla pesä vartioimatta.

Vankilaan johtava puusilta.

Vanhaa kaupunkia.

Bornholm Tanska,SVANEKE ja Rönne 28-31/5

Tässä  Svaneken pikkukaupungissa on myös lasinpuhaltamo.

Kipparin ajatukset tulevassa kulkuvälineessä. Ei dieselveroa, ei rekisteröintiä, päästörajoitukset?? ehkä ! muutoin kyydittävällä saattaa tulla pyykkipinnan pito nenässä!!!

Tämän kuvan oton jälkeen sain määrätyksen ettei erästä pluraalista komparatiiviä käytetä tämän kuvan yhteydessä. Jäätelöbaarin mainos kyseessä

Paikallinen katukuva on suuresti samanlainen kuin se on aina ollut.

Kaupungin kirkko

Rakennuksien ulkosivut alkuperäiset. Julkisivuja ei ole muuteltu. Puuosat ja kivijalka on tervattu tuoksusta päätellen.

Hautausmaa todella siisti ja hyvin pikkutarkasti hoidettu. Vanhimmat hautakivet olivat 1600 luvulta.

Kuvassa olevat puut jäivät arvoitukseksi.

Keskustan  kaikissa  taloissa on punatiilikatot.

Satamaa kirkonmäeltä.

Svaneken satamaa. Satamakonttori kauimmainen rakennus.

Saapumista seuraavana päivänä ei ulos satamasta tehnyt mieli.Vaahtopäät löivät yli aallonmurtajan.

Sea iris ui syvässä. Ruumat täynnä!!

Sataman edustaa

Altaita satamassa on kolme. Satama voidaan sulkea kovalla itätuulella.

Kippari tankkaustouhussa veneessä.

Teimme bussimatkan Rönneen Bornholmin saaren länsipuolelle. Kuva huvivenesatamasta.

Rönnen satamakonttori

Rönnen venesatamaa

Vieressä on iso kaupallinen satama

Tämä alus kulkee nopeasti

Kaupunkikuvaa Rönnestä

Rönne,kirkko lähellä satamaa

Iloinen pariskunta remontoimassa vanhaa taloa. Puiset tukiosat alhaalta täysin lahonneita. Hymystä päätellen he eivät ole talon omiustajia

Laivan mallinen talo keskustassa

Tämä puu ei lehdillään koreile.

Savustamo ja kalaravintola ovat Svanekessa. Saatiin viimein savustettua silliä. Kalaa oli tarjolla monenlaista ja samoin kala-annoksia juomineen

Vanha savustamo on  1800 luvun alusta ja sijaitsee Svanekessä

Bornholm on 158 km ympäriinsä ja neliökilometrejä on 588. Maanviljelystä harrastavat pitkälti. Peltoja riittää.Puut on saarelta hakattu laivojen rakentamiseen ja talojen rakenteisiin ja polttopuuksi. Sotaa on käyty täälläkin. Valloitusyrityksiä on ollut joka suunnasta. Maatilojen ympärillä on tuulen suojaksi istutettu lehtipuita.

Svaneke oli nätti paikka niinkuin seiloreiden oppaassa näyttikin. Maasto oli vähän mäkistä. Talot niin tosi nättejä niinkuin kuvista voi päätellä.  Yhtään rähjäistä tai hylättyä taloa ei katukuvassa näy  niinkuin oli Espanjassa ja Portugalissa esimerkiksi. Satama oli ihan paikan keskustassa. Ihmiset täälläkin näyttävät viihtyvän rannan ja sataman tuntumassa. Käsityötaitoja on kovasti. Oli hopea- ja kultaseppää ja muita koruntekijöitä, lasinpuhaltajaa ja design vaateputiikkien pitäjiä.  Koululaisryhmiä ja eläkeläisryhmiä oli liikkeellä kaduilla. Varsinainen sesonkihan ei vielä ollut ja ilmakin vielä melko viileä. Kesälämpimällä varmasti paikka on vilkas. Paikallisia ihmisiä on vain n. 1500 asukasta. Hotelleja on muutamia ihan rannan tuntumassa.

Rönnekin haluttiin nähdä. Sehän on saaren suurin kaupunki.  Se sijaitsee saaren länsirannalla ja matkaa sinne oli 30 km Svanekestä. Asukkaita  Rönnessä  on vajaa 14.000.
Vierasvenesatama oli mielestämme siellä aika vaisu paikka ja vähän erillään keskustasta. Onneks ei menty sinne veneellä. Laivaliikennettä on Tanskan muille saarille ja Puolaan.

Saksalaisia ja puolalaisia veneilijöitä oli Svanekessä. Pari ruotsalaisvenettä tuli  viimeisenä  sielläolo   päivämme iltana. Suomalaisia ei ole näkynyt pitkään, paitsi Pinta venettä. Kokonaista kaksi täyttä päivää olimme saarella.

 Ruotsia kohti lähdettiin torstai aamuna viimeinen päivä toukokuuta  klo 5.45. Puolet matkaa tultiin purjein hyvää vauhtia. Sitten Kalmarsundissa tuuli loppui yht´´äkkiä kuin laakista. Ei ole ennen koettu moista.. Perillä oltiin Kalmarissa saman päivän iltana valoisaan aikaan klo 20. Matkaahan oli 110 merimailia. Kalmarissa ollaan jo neljättä kertaa veneellä. Viihtyisä ja mukava on kaupunki. Loppumatkasta pantiin viestiä Pintalle, että missäpäin sitä ollaan. Vastaus oli, että Kalmarissahan me nyt. Kaksi meitä nyt on suomalaista venettä samassa laiturissa.

Saksan Fehmarn - Tanskan Mön - Bornholm

Saksan Fehmarn jää taakse. Edessä Tanska.

Mön saari Klintholmin sataman konttori.  Merkillisintä konttorissa oli se, että seinällä luki kuinka kaikkien tulee välittömästi ilmoittautua hafen- magisterille 50% sakon uhalla, joka laiminlyönnistä seruraa. Konttori on vain auki aamuisin 07.00 - 08.30. Polttoainetta saa myös vain tällöin.  Heräsin seuraavana aamuna aikaisin ja panin merkille kuinka monet veneet häipyivät tuntia ennen hafen-magisterin virkaan saapumista!!! Oletan sataman menettävän sievoisen summan tällä aukiolo ajalla.  Me saavuimme satamaan 16.00 ja suoraan polttoainelaituriin. Eräs Tanskalainen veneilijä soitti hafenmagidterille ja kertoi minun odottavan polttoainetta. Huomenaamulla klo 07.00 oli vastaus. Jäätiin odottamaan!! Seuraavana aamuna hafenmagister kysyi minulta milloin olen tullut?. Eilen ja sinun määräyksestä olen odottanut pumpun vieressä tähän saakka pystymättä jatkamaan matkaa.( Oli tyyni sää) ja sinä olet vailla minulta yöpymisrahaa!!! Tämähän on uskomatonta!!!... Sain kuitenkin alennusta satamamaksuun, mutta en välttynyt siltä!!

 

Tyyntä satama-altaassa. Satama on laaja ja siellä oli paljon veneitä.

Tämä osa satamasta on vain kalastajien käytössä

Satamassa on rivitaloalue virkistyskäyttöön. Huoneistoja saa vuokrata .

Mön jää taakse. Bornholm seuraava

Kalkkikiveä

Auringon lasku 8 mailia ennen Svaneken satamaa.

Fehmarnista lähdimme sunnuntaiaamuna n. kahdeksan kieppeillä. Luvassa oli melkein  tuuletonta keliä. Suunnitelmissa oli aluksi mennä Falsterin Gedseriin. Meille jäi sieltä tulomatkalta mukavat muistot turistitoimistoa  ja museota pitävästä rouvasta ja illasta luonaan. Muutaman muun veneilijä pariskunnan kanssa vietimme museon sisäpihalla iltaa  kahvittelemassa ja opettelemassa tanskalaisia kansantansseja. Kuitenkin matkaa sinne oli niin lyhyesti ja sää mukavan lämmintä koneajosta huolimatta, että päätimme ohittaa Gedserin ja jatkaa Klintholmiin Mön saarella.
 Aiotaan Kempeleestä pistää Gedsetiin kiitoskortti matkan loputtua.

Klintholm oli jo tulomatkasta tuttu paikka.  Saavuimme sinne jo neljän maissa sunnuntaina. Satama-allas oli ihan peilityyni. Kippari jäi veneelle vahdiksi josko joku kalastaja tarvis paikkaa tankkaamaan. Josko heillä vaikka olis omat tankkausluvat.  Mehän olimme tankkauslaiturissa kiinnitettynä. Minä kuljeskelin pitkin omakotialueen teitä katselemassa pihoja ja pihakoristuksia. Tuli paljon vinkkejä. Ilma oli ihanan lämmin ja tyyni. Satamassa mainostetaan monessa paikkaa paikallista savukalaa. Kaikki paikat olivat jo kuitenkin kiinni. Aion vielä jossain satamassa maistaa savustettua silliä. On kuulemma hyvää.
Vaikka kesä oli näin alussa oli satama-alueen majoissa paljon porukkaa ja parkkipaikalla paljon  autoja. Olihan nyt kyllä viikonloppu.

Illansuussa oli mukava istuskella veneellä ja seurata kun tuon tuosta satamaan lipui uusia purjeveneitä peilityynessä säässä.

Seuraavana aamuna l. maanantaina lähdimme heti tankkauksen ja maksujen jälkeen kohti Tanskan Bornholmin saarta.
Luvassa oli oikein mukavaa myötätuulta. Alkumatkasta oli vielä tyyntä, mutta puolenpäivän jälkeen tuuli yltyi ja saimme mukavan purjehduksen loppumatkalle auringon paistaessa. Matkaahan oli n.100 merimailia. Aikaahan siihen meni nelisentoista tuntia. Nimittäin Svanekeniin saaren itäreunalla. Ensimmäisenä purjehdus kesänähän kävimme täällä Allingessa  Bornholmin pohjoispäässä. Purjehdimme Svanekeen saaren eteläpuolen kautta. Ehti jo ilta melkein pimeäksi kun saavuimme satamaan. Laiturit täällä ovat korkealla. Erillisiä laitureita ei ole ollenkaan eikä  vapaita paikkojakaan paljoa. Aika pieni on satama. Tanskan purjehdus oppaassa kuitenkin oli niin nätti kuva paikasta ja hyvät kehut, että päätimme tulla tänne.