HANKO, HELSINGHOLM,TURKU 25/7- 27/7- pe-su

Tvärminnestä Hankoon oli puolentoista tunnin matka. Hurjaa sinilevälauttaa väylän varsi.
Hangossa mentiin suoraan tankkauslaituriin. Ei ollut tarkoitus jäädä olemaan. Kysyttiin paikkoja kauppareissun ajaksi vain. Meille näytettiin laiturin oikeaa laitaa, että sinne vaan. Laiturin reunassa oli keltapunainen nauha, mutta siihenpä mentiin mihin luvattiin. Hetken perästä siihen tuli mies viuhtomaan, että ei saa siihen kiinnittyä. Se on varattu Hanko Regattalaisille ja sen pitää olla vapaa klo 14. Me siihen, että silloin me olemme jo kaukana. ...No olkaa sitte.

Kuvat Hangon satama-alueelta

Käytiin ruokakaupassa lähellä kirkkoa Tainan kanssa. Kaupan ovella oli jo Leinosten Antti ja sisällä kaupassa vaimonsa. Tulivat Zanaan mukaan viikonlopun ajaksi. Rami kävi Nordeassa pankkiasioilla ihan ruokakaupan vieressä. Siinä kävelykadulla juotiin kahvilassa virvokkeet ja jatkettiin kävelyä veneelle.

Klo 12.35 irrotettiin köydet Hangossa ja jatkettiin matkaa kohti Turkua.

Sinilevää oli edelleen vedessä. Ajateltiin, että puolivälillä matkaa voitais pysähtyä jossakin. Koneajoahan
matka oli edelleen. Ihan pläkätyyntä oli tai mitätöntä tuulenvärettä. Kulkijoita reiteillä oli kovasti.Olihan viikonloppu alkamassa ja loma-aika meneillään. Pikaveneet vähän keinuttivat meitä ajoittain.

Ajeltiin 35 merimailia ja tultiin  HELSINGHOLMIN SAARELLE. Kartalta nähtiin, että siellä on huvivenesatama. 
Täällä vesi näytti melko puhtaalta. Satama näytti olevan aika täysi. Ankkurissa lahdella oli pari venettä.
Satama on saaren koillisreunassa pienellä lahdella. Paikat löytyi molemmille veneille paikka laituriin peräankkureilla.

Satamamaksu on 10 euroa ja sähkö 5 euroa. Roskamoolokkeja on kaksi ja katoksen alla kierrätyspiste metallipurkeille ja pulloille. ( pidä rannikko siistinä- kyltti) ja ulkovessat.

Saari on ollut asuttu vuodesta 1777. Nykyään ympäri vuoden saarella asuu Andersonin perhe: äiti Sara , isä Alf (kalastaja ) poika Ian ( 6 v.) ja isoisä Anders. Perhe asuu omassa talossaan ja isoisä omassaan. Kesäisin työllistää veneilyväki koko perheen. Äiti Sara leipoo sämpylöitä ja pullia päivittäin ostettavaksi ( saa tilata edell pnä ).
Isä Affe pitää kalapuotia ja siinä on myös muuta pientä myytävää.

Alueella on seurustelumökki veneilijöille . Iso taulutv seisoo nurkassa. Seinillä on vanhoja valokuvia saaren historiasta ja taidenäyttely. Kokkaukseen on  mikrouuni ja paistolevy. Viereisessä mökissä on varastotila:pieniä grillejä ja lukemista ; kirjoja ja lehtiä ison puusaavin päällä.

Monica Bäckström on kirjoittanut saaren historiikin: Helsingholm. ( oleskellut ja vieraillut saarella enemmänkin). Kirja on omistettu saarella asuvalle 6 vuotiaalle Ian pojalle, josta riippuu nyt sitten saaren tulevaisuus. Ianin koulunkäynnin aloittamisesta äitinsä sanoo, ettei vielä tiedä miten se menee. Lähin koulu on mereiteitä Taalintehtaalla. Ostin kirjan ja mielenkiintoinen on. Kesäisin Ianilla on kavereita veneilijöiden lapsista. Seurallinen poika näytti olevan. Lätsi päässä ja pelastusliivit päällä viuhtoi rannassa menemään.

Saarelle tullessamme meitä oli vastassa laiturissa entinen Seelarilainen Ansku. Asuu nykyään Västeråsissa Ruotsissa. Perheineen oli täällä veneilemässä..... Maailma on pieni todettiin taas.

Vesi saarella oli tullessamme melko puhdasta, joten veteen hyppäsin perältä. Seuraavana aamuna veden pinta oli ihan toista. Väliin jäi uinti vaikka oli älyttömän kuuma aamu , 32 astetta.


Lauantaina 26/7 aamusta klo 10 jatkui matka  kohti TURKUA.

Liikennettä väylillä oli  taas kovasti. Vesi oli kurjan näköista edelleen. Tyyntä ja hellettä.
1600 kierroksella ja vauhti oli n. 6 solmua. Tällä vauhdilla pysyy dieselinkulutus kohtuudessa.
Lillmälön ja Haverön välillä kuljee lautat tiuhaan. Airiston satama Stormälöllä ohitettiin .´Sattui sitten pieni kömpi. Satamakirjasta katsoin Ruissalon sataman äkkiseltään. Tulimme väärään satamaan l. Turun pursiseuran satamaan. Leinoset jatkoivat tästä suoraan Aurajokeen, mutta me käännyimme Santalanlahteen Ruissalon marinaan. Siinä vieressä on Hotellikylpylä. Olimme sopineet tärskyt sinne tuttujen turkulaisten Riitan ja Sepon kanssa.


Turun saaristossa valkoposkihanhia

Hellepäivä Turun saaristossa

Ruissalon kylpylähotellin edustalla satamassa.  Täällä sattui olemaan tanssit illalla ja mehän osallistuimme.



SANTALANLAHDEN MARINA oli ok satama. Siellä on kiinnittyminen paaluihin tai aisoihin. Piti soittaa matkan varrelta paikka valmiiksi ( Satamaopas lehti  ) Soitin kyseiseen numeroon ja meitä kehotettiin ajamaan paikkaan no 23 kuultuaan tarvitsemamme syvyyden. Paalupaikkoja on melkeen vain Turussa meille sattunut.

Satamamaksu maksetaan laiturista oikealla olevaan kesäkauppaan:
28 euroa/ vrk ja sisältää oleelliset. Avaimen pesukoneille ja suihkutiloihin saa Kylpylä-Hotellin  respasta. Hotellin palveluihin saa veneilijä alennusta kylpylähintoihin ja iltaohjelmaan. Illansuussa vieraamme sitten tulivat veneelle. Hotelliin mentiin yhdessä pyörähtämään. Musiikista vastasi ihan hyvä duo. Lattialla oli vain 5 paria. Terassi oli täynnä istuskelijoita ja aterioivia lomalaisia. Välillä istuimme porukalla rannan laiturissa ihailemassa hämärtyvää iltaa.
Valkoposki hanhia uiskenteli rannassa isona parvena.

Sunnuntai aamuna klo 9.15 lähdimme kohti AURAJOEN SATAMAA TURUN kaupungissa. Tunteroisen vain kesti matka peilityynessä helteessä.

Aurajoessa ajeltiin ohi mm. Suomen Joutsenen. Paikka meille löytyi läheltä Zanaa, mikä oli ihan "FÖRIN "vieressä.  Satamamaksu on 32 euroa /vrk ja sisältää oleelliset. Käytiin kaupassa kunhan Valintatalo avattiin klo 12 ( sunnuntai ).
Syönnin jälkeen tuli pakko mennä päikkäreille. Herättyämme soitettiin edellisiltaisille tutuille. Olivat kutsuneet meidät kotiinsa saunomaan  Edellisestä saunomisesta oli kulunut jo yli kuukausi. Eri laillahan sitä saunassa puhdistuu. Lämmittelemäänhän sinne ei suinkaan menty. Ulkona oli 28 astetta vielä illalla. Mukava ilta mukavassa seurassa.  Veneilyihmisiä hekin ovat. Veneensä on Saimaalla.Toivottavasti tapaamme seuraavan kerran Kempeleessä.

Aurajokeen tultaessa jokisuulla seisoo Oulussa vanhasta hinaajasta rakennettu Frey alus

Museolaiva Sigyn kuivatelakalla joessa.

Föri lossi josta turkulaiset eivät luovu. Ajaa joen yli nonstop

Kun joogassa saa mustan vyön näyttää tältä.!!




Leinosten vieraat lähtivät kohti Helsinkiä. Seuraava päivä oli heille työpäivä. Kirjoittelen blogia ajan tasalle
kun taas kerran on hyvä yhteys.

Aamupäivästä huomenna maanantaina jatkamme taas Tainan ja Ollin kanssa eteenpäin kohti pohjoista. Mietitään matkan varrella minne pysähdytään yöksi.

Maanantain lähtö vähän viivästyi. Lomallahan sitä ollaan. Soittelin Turussa asuvalle Soilelle. Ei olla tavattu ainakaan kymmeneen vuoteen. Soile muutti Oulusta Turkuun. Sattui olemaan paikan päällä. Tehtiin tärskyt rantaan. Mukavaa oli rupatella pitkästä aikaa, ensin kahvilassa ja sitten vielä veneessä.

Zanan elektroniikka saatiin täällä päivitettyä aamupäivällä. Homma hoitui kahdessa tunnissa. Hyvä !
Sitten irrotettiin köydet klo 14.50.

Vähän ennen lähtöä tuli pieni sadekuuro.Ilma ei jäähtynyt. Tuulenpuuskaa oli Aurajoessa jonkin verran.
Suunnattiin kohti KUSTAVIA. Purjein päästiin pitkiä matkoja. Sinilevää ei enää näkynyt. Onneks !!
Hellettä edelleen riitti ja auringonottoa.

Kustavissa päätettiin suunnata LOOTHOLMAN satamaan reitin  varrella. Kartalla väylä satamaan on merkitty 2 metriä syväksi, Satamaoppaassa taas 2,2 metriksi. Väylä oli kapea ja alkoi kalaviljelyaltaan takaa.
Allas on sivuilta ja päältä verkotettu linnuilta suojaan. Kapea väylä satamaan kulki kaislikon läpi ja oli tiheään tikutettu,  matala kun oli. Laitureita on kaksi. Rannassa on maalla iso katkaistu puulaiva ravintolan terassina. Helena on  ollut laivan nimi. Erillinen ravintolarakennus on sen takana.. Alueella on uimaranta ja vähän kauempana vielä leirintäalue. Tankkauslaiturikin täällä on. Satamamaksu on 20 euroa ja sisältää oleelliset.

Matkaa Turusta oli 38,7 merimailia. Perillä oltiin vasta klo 22.10. ( vähän yli 7 tuntia.)
Laiturissa oli sopivasti vielä kaksi poijua vapaana  laiturin päässä. Muuten oli täyttä näin illasta. Ilta oli vielä lämmin. Suunnattiin porukalla
uimarannan grillikatokselle. Paistettiin matkan ensimmäiset makkarat avotulella ja ulkosalla.. Hyvältä maistui. 
Ja sitten uitiin kaislikon vierellä. Hyvä ranta olikin ja vesi puhdasta ja lämmintä. Uni tuli hetkessä sitten veneessä.

 Lootholman vierassatama

 Vanha puualus kuiville nostettu ja kahtia sahattu. Ravintolana

Sataman vieressä leirintäalue jonne tie johtaa. Lampaita edustalla

Aamu aikaisella sea iris polttoainelaiturissa

Lähtö satamasta

Tiistai aamuna suunnattiin klo 8 maissa kohti Rauman Kylmäpihlajaa.

PALUU KOTI_SUOMEEN 24/7 torstaina

Torstaina oli kello herättämässä 05.45. Köysien irrotus suunniteltiin klo 7.ksi. Aamu oli taas lämmin ja tyyni.
Kajuutan ikkunat ja kansi olivat likomärät yön kosteudesta. Äkkiäpä  ikkunat pyyhki kuiviksi, että läpi näki.
Kalev Y.C satama ja Tallinna jäi taakse. On muuten Kristiinan päivä akkainviikosta. Meillä on Kristiinoita kolmessa polvessa.

Reittijakojärjestelmillä piti tarkkailla laivaliikennettä ja kulkea oikeaoppisesti. Muuten oli meno rauhallista auringon-ottoa helteessä. Reittipiste otettiin Hangon itäpuolelle Längdenin majakan itäpuolella olevalle 12 m:n väylälle.

Suunnilleen puolivälissä matkaa alkoi edessäpäin lillua valtavia vaaleita leväkertymiä. Sitä oli joka puolella. Huh...on se järkyttävää katseltavaa. Syvyyttä meressä oli n.40-50 metriä. Näitä puurovesiä riitti lähelle saaristoa.

Lauhdevesisuodatin tukkeentui puolessa tunnissa tässä puurossa ajettaessa koneella ja lämpö moottorissa alkoi nousta. Kone stoppiin ja suodattimen pesu.

 Klo 13 maissa tuli Suomen ranta näkyviin. Tuntuipa mukavalta !

Saavuttiin 12 m:n väylälle. Siitä käännyttiin 5m:n väylälle ja edelleen Tvärminnen rannalle Sjö-björkskärin pohjoispuolella olevalle ankkuripaikalle. Kello oli 16.35. Onpa ihana laguuni saarien välissä.! Ukkospilviä näkyi taivaalla ja  jyrähtelikin muutaman kerran. Kuitenkin ilma selkeni ja aurinko helotti taas tosissaan. Ankkurit laskettiin lähekkäin  Zanan kanssa. Hetimiten mentiin uimatasoilta uimaan molemmista veneistä, kaikki paitsi kippari meidän veneestä. Olihan vesi lämmintä ja puhtaan näköistä. Melkeen ei malttanut tulla pois. Pesin siinä uidessa veneen vesirajan harjalla puhtaaksi.

Tvärminnen poukamassa kansipäällikkö ja Olli uimassa.


Ulkona sitten syötiin istumakaukalossa: tallinnalaista valmiiksi marinoitua possua, munanuudelia ja salaattia.
Tätä saslikkia myydään kaupoissa pienissä ämpäreissä eri marinaadeilla. Voi grillata tai paistaa pannulla. Samalla tulee hyvä kastike.( vinkki Eveltä Suwenalta).  Kunhan ruoka laskeutui piti taas hypätä uimaan.
Ankkuripaikan vierellä on kesämökkejä ja niissä lapsia rannassa uimassa ja nauttimassa. Yksi vene oli lähellämme poijussa. Illemmalla saapui vielä yksi purjevene.

Ihanaa !! nyt alkaa blogi olla ajan tasalla. Kuvia laitetaan tosiaan sitten kotosalla oikeille paikoilleen. Kirjoittelen tätä sisätiloissa. Mokkula toimii !
Ilta alkaa jo pimetä . Ankkurivalo on palamassa maston huipussa.

Huomisaamuna jatkamme matkaa Hankoon. Leinosten poika vaimoineen Helsingistä tulee heidän mukaansa  viikonlopuksi Hangosta. Sieltä siirrytään Turkua kohti.

Hyvää yötä !!( käyn vielä istumakaukalossa ihailemassa kesäyötä.)

.

TALLINNASSA 21-24/7 ma-to


 Kalev Yacht Club`in huvivenesatamaan tultiin Dirhamista maanantaina klo 14.50. Matkaa oli 48 mailia.
Satamakapteeni näytti meille paikat. Melko täysi oli satama.
Maksu on  20 euroa/vrk sisältäen veden ja sähkön. Pesu ja wc tilat sisältyvät myös hintaan. Saunakin lämmitetään joskus.

Alue on  suljettu ja kulkemiseen tarvitaan lätykkä, minkä hinta on 10 euroa, mutta sen saa poistuessa ja palauttaessa takaisin.Rakennusten ulkovuorauksia ollaan uusimassa. Saniteettitilat on uusittu jo.

Tallinnahan toimi Moskovan kesäolympialaisten purjehduskilpailujen isäntänä. Olympiasatama on Piritan ja Kalevin alueella. Katsomo on Olympiakeskusta vastapäätä lahdella, Piritan uimarannan puolella. Siinäpä me oltiin vierellä poijussa ja nosturin vieressä. Helle jatkui. Kävimme Ollin kanssa uimassa Piritan hiekkarannalla. Muitakin uimareita oli ranta täynnä. Kahlata saa aika pitkälle.

Satamakonttorista saatiin Tallinnan kartat. Kaupungin keskustaan on vain muutaman kilometrin matka.
Meitä neuvottiin käyttämään bussia, koska Piritan tiellä on katutyötä n. puolet matkaa ja taxit joutuvat odottelemaan jonoissa. Bussilla oli helppo kulkea. Pysäkki on ihan lähellä ja samaa Piritan tietä bussi kulkee  pitkin rantaa Viru keskukseen asti lähelle vanhaa kaupunkia. Keskustaan kulkevat no:t 1A,8,34A ja 38. Kolmen päivän lippu maksaa 5 euroa ja kortti 2 euroa. Saa ajaa niin paljon kuin ehtii ja ladata lisää jos aikaa riittää. Lipun voi ostaa läheltä esim. Servon tavaratalon infosta.

Kalev yacht clubin satama


Tiistaina lähdettiin aamusta heti kaupunkia katsomaan. Kartan kanssa kuljettiin vanhaan kaupunkiin katsomaan kuuluisimmat rakennukset: raatihuoneen , kauniita kirkkoja ja puistoja  ja näköalapaikkoja.
Raatihuoneen torin laidassa ravintoloissa on jo melko suolaiset hinnat. Sivummalla selviää halvemmalla.

Onhan tämä tuhatvuotias kaupunki kaunis. Valloittajaa on ollut monia historian saatossa ja jokainen on
halunnut peukalonjälkensä painaa. On lisätty muuria,tornia ja rakennuksia. Turistiporukoita oppaansa perässä
tungeksi kapeilla kujilla väentungoksessa ja helteessä. Mukavaa oli välillä istua ulkoravintoloissa leppuuttelemassa ja nesteytyksellä.

Kansipäälliköt ihailemassa näköalapaikalta vanhaa kaupunkia

Vapauden aukiolla

Raatihuoneen tori

Teatteri

Viru hotelli

Kävelykadulla



Ostin kaupungilta: Tallinna Tuhatvuotias kaupunki kirjan. Siinä on lyhyttä kerrontaa ja hyvät kuvat alueelta.
Luin kirjan ylitysmatkalla takaisin Suomeen.

Välillä kävimme lepäilemässä veneellä. Illalla menimme uudelleen kaupungille katselemaan iltaelämää.
Kävimme myös matkustajalaiva satamassa ja Old City Marinassa. Kyllä Piritan alue on rauhallisempi , viihtyisämpi ja halvempi. Vanhaa kaupunkia kierreltiin lisää. Pimeän tultua kuultiin eräästä ravintolasta salsa musiikkia. Lattia oli täynnä salsaajaa ja mukavalta näytti meno. Monessa ravintolassa näytti illan tullen olevan vesipiipun polttajia.

Seuraavana päivänä l. keskiviikkona porukka halus olla veneellä ja hoidella kauppa-asioita. Kipparit käyttivät veneitä vuorotellen polttoainetankilla. Täällä se onkin jonkin verran halvempaa kuin meillä. Taisivat kipparit reippaana poikana vielä pestä veneiden kannet ja jopa imuroida  sisätilat. 
Minä lähdin yksinäni kaupungille shoppailemaan. Ainahan sieltä jotain tarttuu. En minä  kylläkään  mikään kova shoppailija ole. Kyllä jalkoja sitten väsytti. Uintireissu virkisti päivän päätteeksi.

Seuraavana aamuna päätettiin lähteä kohti Suomenmaata.

DIRHAMIN  Satamaan Mantereelle 20/7 sunnuntaina

Köydet irrotettiin Kuivastussa klo 6.55. Helteinen ja lämmin oli aamu taas. Tuulta oli  vain nimeksi. Purjehtimisesta ei puhettakaan.  Onneks on dieseliä ja kone toimii. Ohi Vormsin saaren ajeltiin ja oikealla puolella näkyi Haapsalu mantereella. Väinämeren väylät  ovat mutkaisia ja vettä matalasti. Onni , ettei meri myrskyä .
Voosi Kurk lahtea ajaessa vähän tihuutti vettä.

Klo 14.30 saavuttiin Dirhamin huvivenesatamaan. Trippimittari näytti 45 mailia. Satama on aika pieni, mutta suojainen. Ponttoonilaiturissa on paikat aisojen väliin ja aallonmurtajan reunassa on aika korkeat paikat mustien autonrenkaiden kylkiin. Meille löytyi paikat aisojen väliin. Suomalaisia veneitä oli useita. Koko illan ajan tuli satamaan  uusia yöpyjiä;toiset tulossa etelästä ja toiset sinne menossa.

Satamamaksu on 16 euroa ja sisältää kaiken. Pesutilat ovat siistit, mutta lattiakaivo veti laiskasti. Pieni kahvila -ravintola on rannassa. Täälläkin käytiin raitilla kävelemässä. Tie on pikitie metsikön välissä. Metsämansikoita Tainan kanssa herkuteltiin. Löytyipä mustikoitakin. Vähän matkan päässä oli pieni kauppapuoti .  Auki se on sunnuntaisinkin klo 10-17. Vasemmalla rantaa lähellä oli yks ei ympäristöön istuva komea kaksikerroksinen talo. Pihassa oli kyltti mikä viittas jotenkin kalastamiseen tai kaloihin yleensä ja maininta etap 1. Alla oli EU merkki. Rakennuksen pääoven yläpuolella oli kyltti jossa luki Dirhami Guesthouse. Tekstit oli  täälläkin vain eestin kielellä.

Tainan kanssa herkuteltiin metsämansikoilla ja mustikoilla Dirhamin metsässä

Kalastuksesta ja EU:sta lienee kysymys??

Komea talo metsän keskellä. Pääovessa luki Guesthouse !!??

Dirhamin satama-allas. Iltaa myöten allas täyttyi veneistä. Suomalaisia veneitä lähes 10

Ollin kanssa uitiin täälläkin.  Vesi oli ihanan lämmintä ja kirkasta. Melko pieniä simpukan kuoria löytyi vedestä. Tainalla ja Ramilla on vielä talviturkit heittämättä.

Aamulla jatkettiin matkaa klo 6.50 kohti Tallinnaa.  Kuivasin Dock Housen ikkunat ennen sitä. Myöhään illalla jo veneen kansi ja ikkunat ovat kosteudesta ihan märät. Kippari teki illalla reittipisteitä plotteriin. Kivikkoisia ja matalia rantoja edelleen. Ajellaan ohi Pakrin ja Paldiskin. Naissaar ja Osmussaarkin ovat nimenä tuttuja rannikkolaivuri kurssin kartoilta.

Kahteen kertaan meitä lähestyy Suomenlahdella leveä vaalea sinileväalue: paksua vaaleaa puuroa. Alue erottuu ihan selvänä. Surkean näköistä katsottavaa.

Meille on suositeltu Kalev Yacht Clubin satamaa Tallinnassa . Ainakin s/y SUWENAN  Eve ja Andrus sekä s/y Pintan Tarja ja Juha. Kuulemma rauhallinen ja suojainen yksityis-satama Piritan sataman vasemmassa reunassa. Syvyyskin kuulemma riittää.
 Soittelin paikkaa aamupäivästä..täysi on. Tallinnassahan oli viikonloppuna meripäivät. Lupaan soittaa myöhemmin ennen saapumista.
Ja paikat järjestyi. Kehotettiin tulemaan nosturin viereen. Satamamestari kysyi tietenkin veneiden pituudet.
Ajeltiin rannan tuntumassa laivaliikenneväylien sisäpuolta ja viimeisimmän läpi kohtisuoraan niinkuin pitääkin.
Tuuli nousi äkkiä rannan tuntumassa, parhaimmilleen 15 m/s puuskassa. Lainelautailijoilla oli melkoinen sataman lähellä.  Hyrjää kyytiä viilettivät.

Tallinnasta sitten seuraavassa jaksossa. Hyviä öitä !

SAARENMAALTA MUHUN SAARELLE
elikkä KURESSAAREN satamasta KUIVASTUN satamaan 19/7

Kuressaaressa oli lähtiessämme aurinkoinen,  lämmin ja tyyni aamu ja klo 9.35. Satamakapteenilta saatiin kartta mihin oli merkitty poikittaisväylä täältä itään päin Roomessaaren väylälle.  Kaapelin verran pohjoisessa  suunnassa oli virhe koordinaatissa. Matala kivikkoinen ranta  pani olemaan varovainen.

Meri oli ihan peilityyni ja ilma helteinen. Taina sanoi, että merellä oli ihan viilipinta. Peräkanaa  ajettiin. Joskus kyseltiin vhf;llä kuulumisia ja miten sitä jaksellaan tässä helteessä. Meillä otettiin sivukapellit syrjään.

Tämä legi meni taas kovin nopeaa. Perillä oltiin klo 16.30 ja matkaa oli 48,3 mailia. Vähää ennen satamaa  tuuli nousi rantojen välissä yht,äkkiä melko läikkeeksi.

Kuivastun huvivenesatama on Muhun saaren itäpuolella ja melko lähellä mannerta. Virtsusta mantereelta  kulkee tänne autolautta. Edelleen Muhusta pääsee lautalla Saarenmaalle. Liikennettä kulkee molempiin suuntiin tiuhaan. Ainakin nyt loma-aikaan oli yhtenään pitkät jonot autoja odottamassa lauttaa.
Muuten Saaristo Uutiset lehden Satamaoppaassa sanotaan väärin, että Virtsu on Muhun saaren satama. Se on mantereen puolella.

Satama-allas ja taustalla satamakonttori. Alakerrassa odotushuone lauttamatkustajille. Yläkerrassa ravintola.


Kuivastu jahtsadam on kolme vuotta vanha. Satamassa on sormiponttooni laitureita kaksi,  mutta pitemmille veneille aisat jäävät liian lyhyiksi. Me molemmat veneet rantauduttiin peräkkäin kylkikiinnitykseen aallonmurtajan reunaan.Ihan hyvä paikka sekin. Paikat täyttyivät illan mittaan.

Satamakapteeni Thomas on rauhallinen ja miellyttävä mies. Ajelee pyörällä tulijoita vastaan laitureille.
 Itse sanoo, että tämä on teidän satama. Tämä on EU-rahalla rakennettu.
Maksu on 20 euroa ja sisältää kaiken. Pesutilat olivat  siistit ja uudet.

Satamarakennus on matala ja pitkä. Siinä on satamakonttorin ja huoltotilojen lisäksi pieni kauppa ja odotushuone lauttaliikenteen vuoksi ja ravintola yläkerrassa. Polttoainetta saa laiturista.

Muutenpa lähellä ei olekaan mitään.. On vain muutama omakotitalo oikealla puolen ja vasemmalla vain pari vanhaa taloa kapean tienpätkän varrella. Tainan kanssa käveltiin siellä iltalenkillä. Itse satama on hyvin suojainen paikka levähtää.

Autot odottavat lautalle pääsyä. Kaikki liikenne saarelle kulkee tämän kautta ja myös Saarenmaalle.

Muhumaan lautta.(mantereelta Muhulle)
 Huvivenesatama ja lauttasatama vierivieressä.

Muuten tänä keväänä on kuulemma avattu uusi satama Hiidenmaalle Kärdlaan, kertoi Ventspilsissä eräs saksalainen.Olivat käyneet siellä.

Yö päätettiin täällä nukkua ja aamulla jatketaan taas ylöspäin ja nyt mantereelle Dirhamin satamaan.

EESTIN SAARENMAAN KURESSAAREEN  17-19/7 to-la

Ventspilsistä Latviasta sovittiin köysien irrotus klo 7.ksi. Sovittiin näin Risto vesiskootterilaisen kanssa, että saa ajokkinsa hakea pois. Aikoi itse jatkaa matkaansa silloin etelään kohti Latvian Pavilostaa.
Peukkuja näytettiin lähtiessä molemmin puolin.

Sää oli Pilvinen, mutta lämmin. Tuulta oli länsi-lounaasta olemattomasti. Koneella mentiin klo 12 asti.Sitten Pari tuntia saatiin tuulta ja purjeet käyttöön.

 Legi oli mukavan leppoisa, pilvet hälveni ja aurinko alkoi paistaa jo alkumatkasta. Mittari näytti 22 astetta.
Kirkkaalla taivaalla näkyi tiuha lentokoneiden tekemä kuvio. Otin kuvan. Tulee mukaan myöhemmin. Tuli mieleen taas mainoslause: "Lentäen olisit jo perillä".

Saarenmaata lähestyttäessä hirvitti vähän kivikkoiset ja matalat rannat. Väylän alku  Kuressaaren satamaan
 tuntui olevan kovin kaukana. Kolistelematta sille päästiin kuitenkin. Tarkkaan piti kipparin seurata plotterin syvyyksiä. Väylä ja satama on syvätty 2,5 metriä. Syvyysmittari näytti välillä 1,8 metriä. Sea Iriksen syvyyshän on 2 metriä. Satamakapteeni rannassa
sanoi, että pohjakasvillisuutta vain matelemmassa, syvyys pitää paikkansa. Perillä oltiin klo 17.20 ja matkaa oli 60,8 merimailia.

Sataman portti. Tankkauslaituri heti portista vasemmalla.

Satamakonttori , huoltorakennus ja ravintola



Tankkauslaituriin ajoimme heti satamassa. Satamakapteeni määräsi veneet paikoilleen. Ihan hyvä, että oikean kokoiset veneet ovat oikeilla paikoillaan ja järjestys säilyy. Vieraspaikkojen määräksi sanoo Satama Uutiset lehti  olevan 132.  Satamamaksu oli 25 e/vrk. Sisälsi vedet ja sähköt ja pesutiloihin oli tunnusluku. Maksu suoritetaan lähtiessä. Tiedot kapteeni otti heti tullessa tietenkin.

KURESSAARI on kaunis kaupunki. Piispanlinna ja kaksi hotellia on ihan sataman tuntumassa. Satama on vain huvivenesatama. Uimaraqnta on vieressä.  Helle jatkui edelleen. Lämmintä on ollut heti Gotlannin jälkeen.

Tuloiltana lähdimme kävelemään pitkin rantaa kohti Piispanlinnaa. Rannassa on mukavan näköinen patsas
SUUR TÖLL ja PIRET. Suur Töll on muinainen kansallissankari joka kuuluu jo 7- vuotiaana syöneensä monen miehen ateriat kerralla. Ronskin näköinen mies kantaa vaimonsa kanssa venettä täynnä kaloja. Ja Piretan jalka nousee niin keveästi. Patsas on Tauno Kangron v. 2002 tekemä.

Piispanlinnaa kierrettiin , mutta sisälle pääsi vain klo 18 asti. Linnan pihassa pidetään konsertteja ja laulujuhlia.

 Ruotsalaisten aikanaa rakentama linnoitus. Melkoinen työnäyte. Kuva pihalta

 Vartiotorni

 Satama-allasta

 Piispanlinnan vesivalli

Zanan miehistö

Vanhassa kaupungissa on kauniita taloja ja kirkkoja. Ravintoloita on pitkin katuja ja lomalaisia kovasti.
Suomalaisia näytti olevan paljon. Seuramatkojahan tänne järjestetään. Ei hassumpi paikka lomailla.
Even ja Andruksen mainostamia "kohupiimapalleja" ei onnistuttu löytämään vaikka kyseltiin sitten seuraavana päivänä. Tapasimme suomessa asuvan virolaisen naisen tyttärensä kanssa kaupassa. Konsultoi yhtä myyjääkin näistä rahkapalleista. Seuraavana päivänä olis saatu niitä, mutta ei oltais enää paikalla. Vitseiltiin Evelle ja Andruksellekin asiasta ristikkäin per puh. Palleja saatiin sitten Tallinnasta !!

Keskustan patioilla" otimme,ehkä emme".

Perheonnea tyynessä kesäpäivässä

Tosiaan se perjantaipäivä meni iltapäivään blogia kirjoittaessa ja pyykätessä ja venettä siivotessa. Pesukoneitten kanssa oli ongelmaa ja vuorojen väliin oli tuppautunut joku aamusta. Tainan kanssa saatiin juosta pesulan ja veneen väliä koko  aamupäivä. Sittenpä tehtiin ruokaostoksia ja illalla taas kuljeskeltiin kaupungilla opaslehtinen kourassa katselemassa rakennuksia.  Lehtipihvit syötiin piispanlinnan vieressä.Meikät ei olla täälä käyty aikaisemmin . Leinoset ovat käyneet kerran muutama vuosi sitten. Kannattaa tulla katsomaan ! Suomalaiset etelän ihmiset kuuluvat vierailevan täällä tiuhaan veneillään.

Alueella on purjehduskilpailu viikonloppuna ja Tallinnassa veripäivät.
Seuraava etappi tulee olemaan Muhun saaren Kuivastun satama. Sitten mantereen puolella Dirhama satama vielä ennen Tallinnaa. Niistäpä kerrotaan myöhemmin. Ja netti temppuilee taas!









 

VENTSPILS,Latviassa 15-17/7 ti-to

Purjein tultiin melkein koko matka Liepajasta kymmenessä tunnissa. Matkaa oli n.57 merimailia.
Päivä oli lämmin ja sopivan tuulinen.  Aurinkoa otettiin matkan varrella .

Ventspilsiin tultiin klo 21. Satama on jokivarren alkuosassa oikealla puolella. Kalastajaveneet ovat samassa paikassa, mutta omalla puolellaan satama-allasta. Varsinainen rahtilaivasatama on joen vastakkaisella puolella. Tyypillinen öljysäiliöineen ja nostureineen ja laivoineen. Baltic Coal  Terminal on heti alkupäässä.

Huvivene satama oli melko täysi. Meille löytyi paikka ihan laidasta viimeiseen  vapaana olevaan poijuun. Zanallekin löytyi just sopiva paikka veneiden väliin, mutta piti pistää kolmanneksi samaan poijuu muiden kanssa.
Huvivene satamassa on vartiointi 24 tuntia.Tervetulleeksi käytiin meidät toivottamassa heti illalla ja ottamassa ylös veneiden nimet ja miehistömäärät ja mistä tultiin ja minne ollaan menossa.. Aamulla voi hoitaa muut asiat.
Satamamaksu on 26 euroa ja sisältää sähkön ja pesupaikat. Hyvä yksinkertainen systeemi. Netti on, mutta eihän se toiminut.....vanha sanoi satamamies aamulla. Puhelias ja avulias oli. Ihan ok satama....aika pelkistetty ja ajan patinoima.

Illalla  laituriin tuli mies musta märkäpuku päällä ja sääressä hänellä oli puukko sidottuna. Vähä kattelin ihmeissäni. Kipparit jutustivat häntä. Kyseessä oli Risto Piispa, joka oli sunnuntaina lähtenyt Helsingistä vesiskootterilla ja nyt oli just saapunut tänne Ventspilsiin. Risto aikoo maailmanennätystä yksinään vesillä ajopelillään ilman turva-alusta. Rantoja pitkin tietty ajelee. On kuulemma ollut alkumatka melko höykkyytystä. Määränpää on Marokko. Rantoja myöten kulkee apujoukko pakettiautolla:   isänsä ja puolisonsa. Pakettiauton kyljessä lukee: JET SKI WORLD RECORD FOR CHILDRENS HOSPITAL--hyvän asian puolesta kertoo itse.  Aikoi levätä täällä pari päivää ja skootterille piti löytyä turvallinen säilytyspaikka. Sehän laitettiin Zanan perään ja vielä lukittiin meidän hyvällä pyörän lukolla. Että kaikenlaista sitä sattuu matkan varrella.
Etenemistään voi seurata netistä. Satamassa oli muutama muukin  suomalainen vene meidän lisäksi.

Seraavana päivänä lähdettiin tutustumaan kaupunkiin. Kuljettiin tietä pitkin puistikon laitaa. Matkaa keskustaan on 2 km. Jokivartta sitten käveltiin ja kierrettiin vanhaan kaupunkiin. Viehättävä paikka oli. Torilla oli kiinteät tukevat  pöydät ja tavaraa vaatteita, vihanneksia ja hedelmiä ja marjoja.. Perunan kaupustelijoita oli useita. Ostin rasian mustikoita yhdeltä myyjätädiltä. Kippari osti kolmet leveät henkselit.

Kippari tutustumassa paikalliseen lypsykarjaan.

Kansipäällikkö löysi hieman tuottoisamman lehmän.

Tämän lehmän kippari arveli tulleen loppuun lypsetyksi

Osa kirjastoa ja ev.lut. kirkko

Kirjailijoiden ja kielenkääntäjien talo vanhassa kaupungissa

Torialuetta

Teatteri rakennus

Hiilisataman alku. Kilometrin mittainen.

Ulkoilupuiston portilla valtaisa ankkuri

"Lehmää sarvista"  Kansipäälliköt ulkoilupuistossa

Satama-alueen lähellä olevassa puistossa kaksi mummoa yritti saada puusta lehtiä tai jotakin kukintoja. He eivät yltäneet oksiin. Kippari norjana miehenä auttoi ikätovereitaan saamaan haluamansa vetämällä oksan alemmas.

Kipparin kiinnostuksen kohde. Erityisesti telasysteemi mikä helposti poistettavissa jolloin kone kulkee pyörillä.

Torin vieressä on pieni ev.lut kirkko ja ihan sen lähellä kaunis keltainen kirjailijoiden ja kielenkääntäjien talo. Sen edessä on nätti ja iso patsas: mustepullo ja siinä kolme sulkaa. Kirjastotalo on tätä vastapäätä. Siihen on rakennettu uusi moderni kaksikerroksinen osa. Mentiinpä sisälle katsomaan. Sieltä löytyi infopisteestä suomalainen mainoslehti: Ventspils Huomispäivän kaupunki:  esite kaupungin  nähtävyyksistä runsain kuvin. On mm. kaksi lasten vesipuistoa, seikkailupuisto, planetaario ja observatorio. Kaupunki on tunnettu lehmäpatsaistaan. Niitä on ympäri kaupunkia muistaakseni 19. Ovat tosi jännän näköisiä. Normaalikokoisia, mutta kaksi niistä :-matkustajalehmä ja purjehtijalehmä ovat 3 m korkeita ja 4 pitkiä. Lehmät on kuvioitu ja maalattu eri aiheiden mukaan. Matkustajalehmä seistä töröttää jokivarressa rantatiellä. Hyväntekeväisyys tarkoituksessa osa niistä on myyty maailmalle.

Kulttuuritarjontaakin on runsaasti esitteen mukaan. Konserttisaleja oli useita.

Tämä kaupunki yllätti meidät täysin. Paljon oli kaunista katseltavaa joskin myös sivukaduilla vanhassa kaupungissä kurjia taloja menneeltä ajalta. Uudemmassa osassa kaupunkia laidalla oli kauniita omakoti alueita. Meren puolella kaupunkia ovat nämä vesipuistot ja myös uimaranta  hiekkakumpuineen.

Kaupungin kaikki tiet ovat laatoitetut erivärisillä ja - muotoisilla sementtilaatoilla. Tiet ja katukäytävät ovat miltei samassa tasossa. Ja siinä vielä oma kaista pyöräilijöille( pyöräily reittejä kuuluu olevan 45 km.) Eikä laattojen väleissä kasva rikkaruohoa. Kipparit tuumivat, että alustankin täytyy olla  sementtiä. Nähtiin vain yksi kadunpätkä  asfalttia.
Kuvia laitetaan myöhemmin näytille . 

Täällä vietimme kokonaisen päivän ja kaksi yötä. Seuraavana aamuna irrotettiin köydet klo 7  kohti Eestiä ja siellä  Saarenmaan Kuresaareen.