Seitsemältä oli Burgsvikissä aamu aurinkoinen ja 23 astetta.Purjein mentiin mukavasti laitatuulessa
Hoburg, Gotlannin eteläkärki ohitettiin klo8.50. Täälläkö ne pelkurisailorit hilluvat Hoburg- ukon vuoksi, vai mitä ? Matkaahan on n.140nM. eli toista vuorokautta menee aikaa.
Evästä oli tehty valmiiksi. Makkarasoppaa ja valmiita leipiä. Ja jogurttia ja mysliä. Kahvia keitetään termarillinen ja samoin termarillinen kuumaa vettä. Lie jo mainittu, että en siedä kahvia matkan varrella. Minulle on hellan edessä selän taakse asennettu tukivyö, että kokkaus tai lämmitys onnistuu vaikka vähän keikuttaiskin. Hellan kansihan liikkuu aaltojen mukana- aina suorassa.
Pari tankkeria ohitettiin alkumatkasta oikealta. Iltapäivästä meri tyyntyi jonkinverran. Klo 22 pimenee ja vauhtia tulee taas 5-6 solmua. Pimeässä ohittiin joku öljyputki-juttu. Siitä tuli varotus Nawtexissa l. sääasemassamme.Kehotettiin ohittamaan kilometrin päästä. Ennen pimeää AIS:ssa näkyi kaksi alusta ja niiden nimet. Pimeässä sitten AIS:t oli sammutettu ja näkyi vain valot edessämme. Varsinainen työalus oli valaistu kuin joulukuusi. Sea Force vene alueelta kutsui meitä. AIS ilmoittaa meistä nimen ja kutsun ja paljon muuta. Zanassa ei ole AIS:a . Halusivat tietää veneen nimen ja kehottivat heitä vähän lisäämään etäisyyttä. Muuten on pantu merkille, että puhe toisessa päässä on hyvin kohteliasta kun vastaamassa on nainen.
Klo kolme alkoi aamu valjeta. Vuorotellen otettiin unia kipparin kanssa. Aamusta taas tyyntyi ja ajeltiin osa loppumatkaa koneella. Maata alkoi näkyä klo 9. Se on aina mukava tunne ! Kartassa luki, että ulkomaalaiset veneet eivät saa tulla 9 nM lähemmäsi Hel niemen rantaa. Kuuliaisina ajoimme näin. Hyvin oli tuloväylä merkitty. Klo 11 kiinnitimme köydet sataman laituriin. Ilma oli helteinen ja lämmin ja me vähän väsyneitä.
PUOLASSA OLLAAN 6/7-12/7 su-la
HEL
Hel niemi on erikoisen mallinen 37 km pitkä niemi Danzigin lahden edustalla länsiosastaan kiinni mantereeseen. Itäpäässä niemi on n. 10 km leveä uloke, mutta puolet niemeä on niin kapea,että molemmilta puolin näkyy meri l. Itämeri ja Danzigin lahti.
Sataman aallonmurtajan sisäpuolella kulkee kävelytie pitkin murtajaa. Sää oli helteinen ja ihmisiä tien täydeltä kävelyllä. Marinassa on hyvät ponttoonilaiturit ja kävelysilta aisoissa. Samassa yhteydessä on myös kalastaja- veneet, mutta omalla alueellaan. Alkupäässä on pari "merirosvolaivaa kuljettamassa lomalaisia merelle. Laiturin päästä kulkee yhteysalus Gdanskiin ja Gdyniaan ja Sopotiin.
Näkyy olevan niin,että puolalaiset tulevat mielellään lomallaan merta katsomaan. Väkeä oli aivan valtavasti jokapuolella rannikkoa. Pitkin Hel niemeä oli valtavia karavaanari- ja teltta-alueita ja erikoisia pieniä mökkejä kiinni toisissaan. Outoa oli, että nämä mökit olivat ihan radan vieressä aidattu molemmin puolin.
Kait sieltä oli kuitenkin jotenkin pääsy radan yli ja rantaan. Uimarantaahan täällä riitti perheille. Kait Puolassa on 40 milj. asukasta. Joku festarikin oli paikan päällä. Rannassa oli areena bändeille. Ja musiikki raikas illalla . Ei kuitenkaan häiriöksi.
Satamamaksu piti maksaa zlotyissä. Satama kapteeni tuli laukun kanssa vastaan. Laituripaikan sai itse valita mihin mahtui. Muutama suomalainen vene ja ruotsalaisia ja saksalaisia oli paikalla. Pankkiautomaatti oli ihan rannan tuntumassa. Samoin kaikki muu palvelu. Maksu oli 50 zlo l. n. 12-13 euroa /vrk. Suihkulaput päivittäin sai samalla. Sähkö sisältyy hintaan. Lapulla pääsi wc hen , jossa kaksi ystövällistä naista istui edustalla vahtina. Suihkuun jos halus se maksoi 8 zlo erikseen/ kerta.
Kauppoja ja rihkama-aarre kojuja on rannassa ja katujen varrella vieri-vieresssä. Itämeren rantahan on kuuluisaa meripihka-aluetta. Näitä koruja ja koriste-esineitä on tarjolla joka puolella. Syöttölöitä ja juottoloita on samoin. Nukuttuamme käytiin yhdessä paikallisessa merimieskapakassa pimeän tultua. Täällä oli myös ruokaa tarjolla. Hinnat ovat halpoja ja ruoka hyvää. Sisustus oli tosi viehättävä.Paluumatkalla ostettiin yhdestä kojusta sellainen erikoinen munkki. Se paistettiin sellaiseen kaulimeen levitettynä pystytuunissa. Lopputulos oli ontto 20 cm korkea ja 10 cm halkaisialtaan oleva rulla. Päälle sai vaniljaa, suklaata tai mitä vain. Ihan hyvä oli iltakahvilla.
Seuraavana aamuna noustiin klo 6.30. Oli nukuttu pitkät unet ja ennen sitä pitkät päikkärit. Syy varhaiseen ylösnousuun oli kyllä myös vika kuumavesisäiliössä. Liitoskohta säiliöstä oli kovettunut kuumassa ja vuoti. Vuotoääni kuuluu. Kippari sai sen korjattua. Sitten seurasi vuotoveden pumppaus pilssistä n. 10 litraa. Onneksi meillä on hyvä pumppu Biltemasta mukana.
Kierreltiin vähän aamupäivästä rannassa Tainan kanssa" hipistelemässä" .
Päätettiin lähteä jatkamaan matkaa kohti Gdanskia veneellä. Lahdella on kova laivaliikenne ja liikennesääntöjähän pitää noudattaa. Tutkailtiin kartaa mista ylitetään laivaväylät. Matkalla piti kans vältellä lalanpyydyksiä. Hyvin ne oli kuitenkin merkitty.
GDANSK ma -ke 7/7-9/7
Vesi lahdella ja joessa oli melko likaista. Jokivartta ajeltiin n.3,5 km. Monenlaista laivaa oli varrella ja tuli vastaankin. Karttaa piti syynätä, että osutaan oikeaan paikkaan. Sivuavia uomia oli matkalla. Komeita rakennuksia ja yksi linnake ja yksi suuri muistomerkki sodan ajalta. Telakkaan ja nostureita ohitettiin myös. Gdanskin huvivenesatama löytyi vasemmalta ja haarapaikasta. Ilma oli ihanan helteinen. Huvivenelaituri on kauniilla paikalla keskellä vanhaa kaupunkia. Vau, miten ihanat näkymät, uskokaa ! Vastapäätä mm. oli keskiajalta peräisin oleva raana tavaran ja mastojen nostoon. (kuvia tulee myöhemmin)
Marina-alue on vartioitu 24 tuntia. Alueelle pääsee vain yhdestä portista. Konttorirakennus on tien toisella puolella ihan vieressä kerrostalon alakerrassa. Marinakapteeni puhui hyvää englantia. Maksu on 66 zlo/vrk
meiltä. Kaulaan sai kulkulätykän 20 zlo. Se oli pantti minkä sai lähtiessä takaisin. Lätykällä pääsi suihkuun ja wc. hen ja alueelle. Suihku toimi sitten 5 zlo rahalla. Tilat olivat siistit.
Kaupunki on todella kaunis. Vastapäätä laituriamma on vasemmalla saareke joessa . Täällä on pommitettu suuri linnake raunioineen. Kuullaan,että ei ole varaa restauroida sitä, mutta saareketta on alettu paaluttaa uusiksi tiilireunuksella ja sen päälle vielä paksuilla tummilla puupalkeilla. Siistiä tulosta. Rannassa näkyy jo osittain vielä paketissa olevia kauniita puistonpenkkejä. Pimeällä rauniot on valaistu kauniisti. Olis mukavaa nähdä joskus projektin tulos. ( ei saanut "Aatu" onneks kaikkea nurin).
Kävelykierroksella on nähtävää. Varsinaiselle kävelykadulle ja ytimeen tullaan Green Gaten kautta. Se oli rakennettu aikoinaan kuninkaallisten asumukseksi kun ovat matkalla täällä tai ohikulkumatkalla.
Yks kuninkaallinen nainen vain oli ehtinyt siinä vierailla. Nykyään se on toimistotiloina. Portteja on vierekkäin läpi kulkea kolme. Yhdessä niistä kuultiin illalla mahtavaa musiikkia. Kolme nuorta naista esitti klassista, yksi haitari ja kaksi viulua , vau ! Kyllä soi hyvin yhteen .
Kävelykadun varsi on mykistyttävän kaunis. Neptunuksen patsaalla ihmiset kuvauttavat itseään. Kauniita rakennuksia ja terasseja pitää pysähtyä ihailemaan. Pyhän Marian kirkko vähän sivummalla on valtavan kokoinen ja vanha. Tornit ulottuvat korkeammalle kuin Hesan stadion. Porrasaskelmia torniin on
nelisensataa.
Tainan kanssa kävimme arkeologisessa museossa, missä esitteen mukaan oli meripihka esiintymistä tarkempaa tietoa näytillä. Paljon muutakin oli tietty. Erikoinen oli osasto missä oli vanhoja luita, kallonosia ja raajojen luita ihmisistä jotka olivat sairastaneet syfilistä tai tbc,tä tai luumätää. Kuulostaako hurjalta. ?
Miehet kävivät katsomassa yhtä suurta näyttelylaivaa. Kuulemma oli mielenkiintoinen.
Meripihkaesiintymisiä on kuulemma Baltiassa New Yerseyssä, Libaninissa ja Kanadassa. Ostin pienen meripihkanorsun ja rannerenkaan. Kalliitakin kaluja olis ollut myytävänä mielin määrin. Sain zlotyillä maksettuna 10 % alennuksen ja leiman molempiin aitoudesta. Ostopaikka oli oikea koruliike. Meripihkamyyntiä on ihan älyttömästi näillä seuduin joka paikassa.
En muuten kirjoittele mitään matkatoimiston esitettä vaan ihan omia kokemuksia lyhyesti. Tarkempaa tietoahan saa netistä jokainen kiinnostunut.
Kävelykierroksella saatiin ajatus lähteä vesibussilla käymään Sopotissa. Miehillekin suunnitelma sopi.
Ehdittiin just seuraavaan lähtöön. Matka kesti vähän yli tunnin. Olipa mukavaa olla vähän erilaisessa veneessä. Sopotissa kun alettiin lähestyä rantaa meitä nauratti Tainan kanssa. Tuntui, että pitäis lähteä kannelle laittamaan leputtajia ja köysiä valmiiksi rantautumiseen.
SOPOTISSA on Puolan pisin rantalaituri. Olikin tosi leveä ja vankkaa tekoa. Voi kuvitella, että hintaa on tullut. Rantahan siellä on aika matalaa. Erikoista oli, että laiturille rannasta tultaessa piti maksaa portilla pieni laiturimaksu.( 15 zlo) Meidänkin piti maksaa kun mentiin paluumatkalle ostamaan paluulippu laiturin päässä olevasta konttorista. Laivahan lähti laiturin päästä.
Komeita rakennuksia oli täälläkin ja iso uimaranta täynnä lomalaisia. Lomailijoita oli samoin kadut ja terassit täynnä. Täällähän laulukilpailuissa me suomalaisetkin olemme pärjänneet -muistaakseni Laila ja Marion ainakin. Laivan viimeiseen lähtöön piti ehtiä. Just silloin tuli kova sadekuuro. Piti pidellä sadetta vähän aikaa seinustoilla. Huvivenesatamakin täällä on vaikka pieni. Lippu laivamatkalle oli 20 zlo/henki/ suunta.
Gdanskissa käytiin vielä illalla syömässä. Ruokapaikkoja on runsaasti sekä keskustassa että jokivarressa.
Tunnelma on ihan eteläinen. Katuesiintyjiä on hip-hoppaajista taikureihin ja posetiivareihin. Veneellä oli mukavaa istuskella yön pimeydessä ja katsella kaupungin torneja ja valoja.
Satamakapteeni lahjoitti meille tuhatvuotisen kaupungin lipun.
Tieteet ja taiteethan maassa olleet korkeaa tasoa ammoisista asti. Fahreheit mm. on kuulemma täältä ja moni muu tieteen ja taiteen edustaja. Vanhaa on kulttuuri .
Keskiviikkona 9/7 klo 9.30 irrotettiin vähän haikein mielin köydet kohti tankkauslaituria. Jokapaikasta täällä ei saa dieseliä. Molemmissa veneissä on varalta irrallinen suodatin tankkauksessa. Kippari syyttää mielellään vihreitä törkypolttoaineesta. Ollilla meni hieman yli tankkauksessa ainetta. Myyjämies oli tohkeissaan ja ruiskutteli hurjana fairypullosta veteen.Tainalta pyysi vielä lisää ainetta. Vei mennessään koko pullon. Meitä sitten kielsi käyttämästä koko suodatinta. Riskeerata piti. Onnekas kone on käynyt. Tarkkana on hyvä tietty olla, mutta vähän ihmetytti asenne kun vesi on törkyistä ja roskaa kelluu joessa vaikka millä mitalla.
No, hyvä ilma jatkui jokivartta palatessa. Lahdella sitten palatessa Hel niemelle oli aika kova vastatuuli.
Onneks matka kesti vain kolme tuntia. Kalanpyydyksiä ei onneks nyt näkynyt.
HEL MARINA TAAS 9/7 -12/7 ke-la
Hyvin löytyi taas paikat. Suomalaisia veneitä oli 5 . Täällähän päästiin ensimmäistä kertaa nettiin. Kirjoitin silloin matkan Gotlannin loppuun asti. Netissä luvataan kovaa vastatuulta lauantai-iltapäivään asti. Siispä odotellaan täällä. Ruokakaupassa käytiin ostoskärryn kanssa. Valikoimaa oli ihan runsaasti. Kauppa ei ollut mikään suuri supermarketti ,mutta ihan hyvä. Hinnat halvat ja valikoima ihan kattava. Leipä on ihan maukasta ja tummaa ja valikoimaa on. Uudet kestävät Luminarc kahvikupit ostin täältä .
Seuraavana päivänä lähdettiin porukalla junalla Gdyniaan. Asema on ihan lähellä. Juna oli kaksikerroksinen
eikä ihan uusi. Matka kesti pari tuntia. Pysähdyksiä oli muutamia varrella olevissa kaupungeissa. Vauhti oli sellaista 60 km tunnissa . Asemilla piti odotella välillä vastaantulevaa junaa. Kaupunkien nimet oli vähän vaikeita, mutta asema ennen Hel:íä oli Jurata. Yks pysähdys oli telakkakaupungissa suuren meren puolella. Niemihän on kovin kapea. Tällä matkalla nähtiin kaikki ne retkeilyalueet ja uimarannat mistä jo aikaisemmin kerroin. Edestakainen junalippu kahdelta maksoi vain 58 zlo. l. ei kahtakymmentä euroa.
Koko pitkä Helin niemimaa on puolalaisten erittäin suosima lomakohde.
GDYNIAN asemarakennus oli komea ja siisti. Kaupunki oli varmaan sodan jälkeen rakennettu suurelta osin. Vähän kolkkoja korkeita kerrostaloja oli suurin osa. Kovasti erilaista kauniin Gdanskin jälkeen. Käveltiin satamaan päin jostain syystä.!? Siellä oli jo kauniita puistoja ja suihkulähteitä. Käytiin katsomassa se laituri mihin puolalainen perhe lupas meille paikkansa lainaksi. Venetarvikeliikkeitä oli ainakin kaksi. Täältä saatiin vasta vierasliput Liettuaan ja Latviaan. Viron lipun Kippari onnistui saamaan jostain aikaisemmin. Raumalaisesta veneestä oltiin varalta saatu lainaksi,mutta haluttiin omat. Palautetaan raumalaisille omansa.
Kaupungin keskustassa oli kyllä yks erikoinen alue: suuri patsas Abrahan nimisestä miehestä, katos jossa oli riippuvia keinuja ihmisten istuskella ja askartelupaikka lapsille . .laatikoita joissa oli reiät ja niihin sai pujotella
jotain paksua nauhaa.Näin sai aikaan erilaisia rakennelmia. Kysyin vieressä kirjoja kauppaavilta tytöiltä, että kuka se tämä Abraham on ollut. Tytöt puhuivat englantia. Toinen sanoi, ettei tiedä, mutta näppäränä katsoi omasta netistään.-- Runoilija , jota koko kaupunki rakasti ja jota pitivät ihan kaupungin kuninkaana.
Helle väsytti porukkaa. Istuttiin juomaan ja piti ottaa myös pizzat. Vieressä söivät niin ihanan näköistä.
Muuten nuoret täällä puhuvat englantia suuri osa. Esim. Hel.in asemalla kysyttiin eräältä nuorelta naiselta vähän opstusta. Anteeksi, mutta puhutko englantia. Vastaus oli ..tietenkin !
Takaisin Hel``issä oltiin klo 21 maissa. Matkalla veneelle poikettiin vielä Capten Morganin viehättävässä kuppilassa. Paikallinen trubaduuri lauleli asiakkaita viihdyttäen. Kyllä uni sitten maistuikin helteisen päivän jälkeen.
Seuraava päivä oli perjantai. Kauppareissu tehtiin seuraavaa lähtöpäivää varten. Jotain matkamuistoksi piti ostaa. Yksikseni kävin paikallisessa hylkeiden "delfinaariossa ". Uiskentelivat altaassa sukelluksissa. Paikalla oli kaikenlaista infoa hylkeistä, mutta vain puolan kielellä. Kuvista sai jotain tietoa. Muuten vasta tällä matkalla olen nähnyt hylkeitä luonnossa. Eka kerran Ruotsin Norbyskärin edustalla yhden uimassa pää koholla.Sen jälkeen Trysundan hylkeidensuojelualueella useampia yksilöitä. Saksassa näin kerran Cuxhavenin satamassa rampille nousseen pienen hylkeen. Paistatteli siinä kokonaisen päivän.
Hel on kovin pieni paikka. Olis kiinnostanut tietää paljonko asukkaita on talvisaikaan. Yritin jututtaa rantalaiturissa yhtä perhettä, mutta hekin olivat Varsovasta kolme päivää lomailemassa täällä( 500km).
Seuraava päivä oli lauantai. Tuulen piti tyyntyä iltaa kohti. Satamakapteeni tuli jo peräämään seuraavaa päivämaksua. Kipparit päättivät, että lähdetäänpä heti jatkamaan matkaa.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti