tiistai 22. heinäkuuta 2014

VENTSPILS,Latviassa 15-17/7 ti-to

Purjein tultiin melkein koko matka Liepajasta kymmenessä tunnissa. Matkaa oli n.57 merimailia.
Päivä oli lämmin ja sopivan tuulinen.  Aurinkoa otettiin matkan varrella .

Ventspilsiin tultiin klo 21. Satama on jokivarren alkuosassa oikealla puolella. Kalastajaveneet ovat samassa paikassa, mutta omalla puolellaan satama-allasta. Varsinainen rahtilaivasatama on joen vastakkaisella puolella. Tyypillinen öljysäiliöineen ja nostureineen ja laivoineen. Baltic Coal  Terminal on heti alkupäässä.

Huvivene satama oli melko täysi. Meille löytyi paikka ihan laidasta viimeiseen  vapaana olevaan poijuun. Zanallekin löytyi just sopiva paikka veneiden väliin, mutta piti pistää kolmanneksi samaan poijuu muiden kanssa.
Huvivene satamassa on vartiointi 24 tuntia.Tervetulleeksi käytiin meidät toivottamassa heti illalla ja ottamassa ylös veneiden nimet ja miehistömäärät ja mistä tultiin ja minne ollaan menossa.. Aamulla voi hoitaa muut asiat.
Satamamaksu on 26 euroa ja sisältää sähkön ja pesupaikat. Hyvä yksinkertainen systeemi. Netti on, mutta eihän se toiminut.....vanha sanoi satamamies aamulla. Puhelias ja avulias oli. Ihan ok satama....aika pelkistetty ja ajan patinoima.


Illalla  laituriin tuli mies musta märkäpuku päällä ja sääressä hänellä oli puukko sidottuna. Vähä kattelin ihmeissäni. Kipparit jutustivat häntä. Kyseessä oli Risto Piispa, joka oli sunnuntaina lähtenyt Helsingistä vesiskootterilla ja nyt oli just saapunut tänne Ventspilsiin. Risto aikoo maailmanennätystä yksinään vesillä ajopelillään ilman turva-alusta. Rantoja pitkin tietty ajelee. On kuulemma ollut alkumatka melko höykkyytystä. Määränpää on Marokko. Rantoja myöten kulkee apujoukko pakettiautolla:   isänsä ja puolisonsa. Pakettiauton kyljessä lukee: JET SKI WORLD RECORD FOR CHILDRENS HOSPITAL--hyvän asian puolesta kertoo itse.  Aikoi levätä täällä pari päivää ja skootterille piti löytyä turvallinen säilytyspaikka. Sehän laitettiin Zanan perään ja vielä lukittiin meidän hyvällä pyörän lukolla. Että kaikenlaista sitä sattuu matkan varrella.
Etenemistään voi seurata netistä. Satamassa oli muutama muukin  suomalainen vene meidän lisäksi.

Seraavana päivänä lähdettiin tutustumaan kaupunkiin. Kuljettiin tietä pitkin puistikon laitaa. Matkaa keskustaan on 2 km. Jokivartta sitten käveltiin ja kierrettiin vanhaan kaupunkiin. Viehättävä paikka oli. Torilla oli kiinteät tukevat  pöydät ja tavaraa vaatteita, vihanneksia ja hedelmiä ja marjoja.. Perunan kaupustelijoita oli useita. Ostin rasian mustikoita yhdeltä myyjätädiltä. Kippari osti kolmet leveät henkselit.

Kippari tutustumassa paikalliseen lypsykarjaan.

Kansipäällikkö löysi hieman tuottoisamman lehmän.

Tämän lehmän kippari arveli tulleen loppuun lypsetyksi

Osa kirjastoa ja ev.lut. kirkko

Kirjailijoiden ja kielenkääntäjien talo vanhassa kaupungissa

Torialuetta

Teatteri rakennus

Hiilisataman alku. Kilometrin mittainen.

Ulkoilupuiston portilla valtaisa ankkuri


"Lehmää sarvista"  Kansipäälliköt ulkoilupuistossa

Satama-alueen lähellä olevassa puistossa kaksi mummoa yritti saada puusta lehtiä tai jotakin kukintoja. He eivät yltäneet oksiin. Kippari norjana miehenä auttoi ikätovereitaan saamaan haluamansa vetämällä oksan alemmas.

Kipparin kiinnostuksen kohde. Erityisesti telasysteemi mikä helposti poistettavissa jolloin kone kulkee pyörillä.

Torin vieressä on pieni ev.lut kirkko ja ihan sen lähellä kaunis keltainen kirjailijoiden ja kielenkääntäjien talo. Sen edessä on nätti ja iso patsas: mustepullo ja siinä kolme sulkaa. Kirjastotalo on tätä vastapäätä. Siihen on rakennettu uusi moderni kaksikerroksinen osa. Mentiinpä sisälle katsomaan. Sieltä löytyi infopisteestä suomalainen mainoslehti: Ventspils Huomispäivän kaupunki:  esite kaupungin  nähtävyyksistä runsain kuvin. On mm. kaksi lasten vesipuistoa, seikkailupuisto, planetaario ja observatorio. Kaupunki on tunnettu lehmäpatsaistaan. Niitä on ympäri kaupunkia muistaakseni 19. Ovat tosi jännän näköisiä. Normaalikokoisia, mutta kaksi niistä :-matkustajalehmä ja purjehtijalehmä ovat 3 m korkeita ja 4 pitkiä. Lehmät on kuvioitu ja maalattu eri aiheiden mukaan. Matkustajalehmä seistä töröttää jokivarressa rantatiellä. Hyväntekeväisyys tarkoituksessa osa niistä on myyty maailmalle.

Kulttuuritarjontaakin on runsaasti esitteen mukaan. Konserttisaleja oli useita.

Tämä kaupunki yllätti meidät täysin. Paljon oli kaunista katseltavaa joskin myös sivukaduilla vanhassa kaupungissä kurjia taloja menneeltä ajalta. Uudemmassa osassa kaupunkia laidalla oli kauniita omakoti alueita. Meren puolella kaupunkia ovat nämä vesipuistot ja myös uimaranta  hiekkakumpuineen.

Kaupungin kaikki tiet ovat laatoitetut erivärisillä ja - muotoisilla sementtilaatoilla. Tiet ja katukäytävät ovat miltei samassa tasossa. Ja siinä vielä oma kaista pyöräilijöille( pyöräily reittejä kuuluu olevan 45 km.) Eikä laattojen väleissä kasva rikkaruohoa. Kipparit tuumivat, että alustankin täytyy olla  sementtiä. Nähtiin vain yksi kadunpätkä  asfalttia.
Kuvia laitetaan myöhemmin näytille . 

Täällä vietimme kokonaisen päivän ja kaksi yötä. Seuraavana aamuna irrotettiin köydet klo 7  kohti Eestiä ja siellä  Saarenmaan Kuresaareen.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti