Västervikin rantakatua |
Pursiseuran huonoin ja purettava laituri. Ei sähköä, ei vettä ,11e yö ja tiira vielä pelotteli.Pesänsä jossain laiturin kupeessa |
Kaupungin kirkko |
Sivuikkunallisen bavarian (kuvassa keskellä) tapasimme 3-vuotta sitten Fårössä Gotlannissa. Mies tunnisti meidät. Heitettiin "huulta" tovin. |
VÄSTERVIK 3-4/6
Kalmarista lähdettiin kohti Västervikiä aamulla klo 6.45. Matkaa oli n. 75 nM. Hyvää tuulta oli länneltä
ja välillä kovia puuskia. Reivausta harrastettiin ja kippari joutui ohjaamaan
käsin. Autopilotti ei jaksanut
toimia siinä alkumatkan kovissa
puuskissa.. Loppumatka meni helpommin ja pilotti toimi ja meno oli tasaisempaa.
Västervikiä lähestyttäessä piti purjeet vetää sisään koska väylä on melko kapea
saaristossa. Perillä oltiin klo 16 maissa.
Perillä ja perillä. Tulo ei ollutkaan niin vaivatonta.
Ajoimme kaupunkia lähinnä olevaan satamaan. Täällähän niitä on ainakin viisi
yhteensä. Tarkistettiin asia vuoden 2012
Gästhamns Guidenista.
Oltiin jo kiinnittämässä kylkikiinnittyen vapaaseen paikkaan
uloimpaan laituriin, kun paikalle tuli punakka tuhti mies ja englanninkielellä
selittää, että tämä on yksityis-satama. Tuolla vieressä näkyy satama joka on
halpa ja hyvä. Me siinä ihmettelemään,
että pratar du svenska. Vastaa, että lite. Hän on saksalainen. Me kyselemään,
että mitäs tarkoittaa sataman edustalla oleva kyltti kolmella kielellä, että
TERVETULOA Kysyin vielä, että onko hän
ehkä paikan satamavastaava Ei ruvettu jankkaamaan vaan irrotettiin köysi
ja jatkettiin matkaa siihen halpaan satamaan. Jäi epäilys, että kaveri varasi
paikkaa omille tutuilleen. Saksalaisiahan on joka satamassa ja monia. Kippari
aikoo kyllä sähköpostilla kysyä miten
asia on ja mitä haluavat meidän kirjoittavan satamastaan netissä. Selväksi
tehdään myös, että tämä satama oli ensimmäinen mistä meidät on häädetty koko
matkamme aikana. Olemmehan sentään
olleet yhteensä noin 50 :ssä eri satamassa
Tulimme sitten siihen viereiseen satamaan. Vapaita paikkoja
oli vain vanhassa laiturissa. Uusi on kuulemma teon alla. Muut vapaat paikat
olivat meille liian kapeita. Ystävällinen mies tuli näyttämään meille vapaan
paikan ja lupasi vielä kiinnittyä
kyljittäin . Huvittavaa on ,että täälläkin oltiin vähän niinkuin ..ei
toivottuja. Nimittäin laiturin alkupäässä oli tiiralla pesä. Ja arvaahan, että
se puolusti pesäänsä ja syöksyi hyökkäyksiin aina kun joku poistui laiturista rantaan ja
toisinpäin.
Illalla käytiin pyörällä ajelemassa kaupungilla. Matkaa oli
vain n. kilometri. Niin se sakemanni sanoikin meille, että teillähän on pyörät
kulkemista varten.
Kaupunki on ihan nätti rantakaupunki ja vesien ympäröimä.
Seuraavana päivänä pyöräiltiin taas keskustaan pankkiasioille ja kahville.
Konditorioita oli monia. Kahville satuttiin samaan paikkaan raumalaisen
pariskunnan kanssa. Olivat veneellään satamassa joka oli viiden kilometrin
päässä keskustasta. Tyytyväisiä olivat sataman kauniiseen ympäristöön ja saunaan. Olivat matkalla Hollantiin
tyttären perheen luokse kesäksi. Suomalaisia veneilijöitöhän ei ole liiemmälti
tavattu matkalla. Mukavaa oli taas vaihtaa kokemuksia.
Samassa satamassa oli aamulla tuttu vene. Mies oli pesemässä veneensä kantta viereisessä
laiturissa. Olimme tavanneet hänet kolme vuotta sitten Gotlannin
pohjoiskärjessä Fårössä. Tiesimme ,että
hänen kotisatamansa oli täällä. Kertoi tunnistaneensa heti hyvin varustetun veneemme. Ilmahan täälläkin oli vielä viileää ja
tuulista. Tuttavamme tiesi kertoa, että
huomenna vähän lämpenee.
Seuraavaksi satamaksi suunniteltiin Nynäshamnia. Ajamaan
lähdettiin puoliltapäivin heti kun oli syöty .Eväät oli tehty matkaa varten jo
aamulla. Matkaa laskettiin olevan satakunta nM. Siis aika pitkästi ja perillä
oltaisiin pimeän aikoihin.
Matkalla takaa
puhalteli kevyt tuuli. Joitakin pätkiä mentiin purjein, mutta suurin osa matkaa
kuitenkin koneen avustamana. Lilluttelemaan ei ollut aikaa. Matka sujui
avomerta ajaen mukavan tasaisesti.
Ilma oli viileä, mutta sisällä tarkeni lämmityslaitteen
turvin. Ilta alkoi jo pimetä. Takaa paistoi loppumatkasta iso täysikuu. Hyvin
löytyi satama kartan , plotterin ja tutkan turvin. Kaikki yhtä tuiki
tarpeellisia varsinkin pimeässä.!! Perillä oltiin klo 1.15 yöllä. Vähän jo
väsytti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti